Tiukka väite, mutta kyllä nyt on sellainen pienimuotoinen voittaja -fiilis. Sukulaisen kehotuksesta rupesin tosiaan etsimään harkkovannesahaa jotta Porothermin työstäminen ja leikkaaminen kävisi hieman helpommaksi. Yksi sopiva ehdokas löytyi Joensuusta ja pienen tiedustelun kera saatiin järkevällä kustannuksella lähetettyä se Pasilaan josta tänään kävin sahan noutamassa.

Aamulla siis kotoa suuntasin suoraan Pasilaan ja menin noutamaan härpäkettä. Varastomies katsoi paperia että se on noin 70kg painoinen laite, saadaan varmaan nostettua se kyytiin. Saha lastauslaiturille, laituri alas. Sitten irrotettiin hihnat jolla se oli kiinni lavassa ja kallistettiin jotta saatiin lava alta pois. Siinä vaiheessa kun yksin pidin yläosaa vaakatasossa oli pakko sanoa ääneen että nyt alkaa muuten painamaan… Siitä sitten yritettiin sahaa nostaa. Ei onnistunut.

Ei muuta kuin pakua peruuttamaan aivan laituriin kiinni, siitä sitten saatiin sahan omilla fillareilla rullattua se suoraan sisälle. Sidoin sen kiinni hihnoilla ja matkaan kohti raksaa. Siellä kolmeen pekkaan nostettiin se kyydistä ja rullailtiin paikalleen. Kaikki oltiin sitä mieltä, että eiliset melkein 100kg ylityspalkit olivat kevyitä tähän verrattuna, joten aika kaukana siitä 70 kilon painosta oltiin. Lopulta löytyi pieni kyltti jossa oli koneen speksejä ja siellähän luki 171kg! Ei ihme että vaikutti hieman raskaalta.

Sitten katsastamaan millainen sähköpiuha tarvitaan. Nopealla vilkaisulla katsoin, että voimavirtaa ja eihän sellaista ollut. Ei kun soittoa sukulaiselle, että mistäs sellainen kannattaa hankkia. No sieltä löytyi ylimääräinen joten hakemaan. Takaisin tullessa huomasin, että eihän se sitten voimavirtaa tarvinnutkaan. Oli vaan hämäävästi samannäköinen suojus normipiuhalle. Piuha kiinni ja ensimmäiset testiharkot halki.

Käyttökokemukset sahasta

Nyt on yksi päivä sahailtu ja pakko sanoa, että pienoinen pettymys Porothermin työstettävyydestä on haihtumassa. Tälläistä sen sahaaminen pitäisi olla! Ei siis lopultakaan ollut kyse kuin vain oikean työvälineen löytämisestä. Jos siis jollakulla on vastaava edessä niin vannesahan merkki on Lissmac ja malli MBS 502/2. Toimii Porothermiin kuin unelma! Vinkkinä vaan Wienerbergerin porukoillekin. Tiedättepä kertoa seuraavalle rakentajalle heti oikean työkalun.

Rakkautta ensi sahauksesta!

Vielä on liian aikaista sanoa kuinka terä tulee kestämään. Kyseinen harkkosaha on käsittääkseni tarkoitettu enemmänkin Siporex-harkoille, mutta kyllä tiiliharkkokin näyttää menevän hyvin. Jos aiemmin meillä meni yhden harkon halkaisuun (500mm pituussuunnassa) ainakin 5 minuuttia ellei enemmänkin niin nyt menee ehkä noin 30 sekuntia. Sahapöydässä on mittataulukko, joten ei tarvitse mittailla eikä piirtää viivoja. Eikä kulu aikaa siihen että aiemmin vedettiin isolla rälläkällä viiva joka puolelle ja lopulta sellaisella Dewaltin alligator sahalla keskiosa. Nyt saa kerralla leikattua nopeasti ja siististi. Ilman lohjenneita harkkoja.

Päivän edistys

Tänään itse pääsin tositoimiin edellä olevien ajeluiden takia vasta melkein yhdentoista aikoihin ja kundeistakin yksi oli sairaana. Hommat siis tänään etenivät huomattavasti hitaampaa kuin eilen, mutta eteenpäin päästiin vähän kuitenkin. Etuseinä nousi jo melkein kauttaaltaan viimeiseen harkkoriviin saakka. Hieman joudutaan askartelemaan korkojen kanssa sillä ei aivan natsannut ontelokorkeuteen harkkojen yläpinta. Pitää siis viimeisestä kerroksesta ajaa 2cm pois jokaisesta harkosta. Aiemmin olisi ollut harakirin paikka, mutta nyt sain jo melkein kaikki harkot ajettua leikkurin läpi. Nopeaa ja siistiä jälkeä.

Toisaalla sitten taas autotallin ylityspalkkien teko alkoi. Puutavarasta tukimuotit aukkoihin ja sitten päälle Wienerbergerin U-harkkoja letkaan. Sisään tulee reilusti rautaa ja lopulta betonit. Tänään vääntelin raudasta sopivia renkuloita ja niitä varmaan huomenna sitten kundit laittavat paikalleen. Tässähän alkaa olemaan jo viikon parin päästä onteloiden asennusvalmius lähellä. 🙂

Ylityspalkit aseteltuna paikalleen. Raudat ja betoni puuttuu sisältä. Taaempana näkyy ulkoseinän ylin harkkorivi joka on ehtinyt vajaaseen puoleenväliin. Väliseinästä puuttuu paikoitellen vielä viimeinen kierros.