Lämmitys ja lämmönjako

Maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Piste.

Jotenkin minulle on alusta asti ollut selvää että meidän taloomme tulee maalämpö. Nyt kun tontti on löytynyt ja voi hyvin olettaa että kalliokin on kaivon poraamista varten melko lähellä, niin yhä varmemmalta valinta tuntuu. Vesikiertoinen lattialämmityskin tuntuu vahvasti omalta jutulta. Vanhempani rakensivat tuolla -90 luvun puolivälissä ja silloin tuli teininä oltua paljon raksaamassa. Serkkuni kanssa untuvikkoina asennettiin Nereus lattialämmitys ja molemmat saatiin töitäkin asennushommissa sen jälkeen. Joten pari kesää niitä asennelleena sille suunnalle edelleenkin veri vie.

Millainen järjestelmä sitten pitäisi hankkia?

Asiaa hieman vasta tutkineena en vielä hirveän paljon pumpuista ymmärrä. Sain kuitenkin eräältä tutulta melko järkevän kuuloista selitystä asian tiimoilta. Kaikki ei ole siis omaa pelkästään ”omasta suustani”.  Saa siis tietenkin korjata jos menee vikaan 🙂

Käsittääkseni pumpuissa on kahta eri periaatetta toiminnalle: Vaihtoventtiili ja kierukkavaraaja. Vaihtoventtiilissä ilmeisesti kone välillä lämmittää lattiaa ja välillä taas varaajan käyttövettä.  Kierukkavaraajassa taas alaosassa lämpeää lämmitysvesi lattian lämmityskiertoon ja yläosassa tulistetaan käyttövesi. Vaihtoventtiilin kanssa käyttövesi jos loppuu, niin se loppuu kerralla. Kierukalla taas hiipuu pikkuhiljaa jos on hiipuakseen. Kumpi sitten olisi kivempaa. Omasta mielestä ainakin jälkimmäinen.

Vaihtoventtiilikoneessa lauhdutuslämmöt ovat korkeammat joten hyötysuhde aavistuksen heikompi. Tällä erolla ei suurta käytännön merkitystä. Kumpikin kone voidaan myös mitoittaa joko täysi- tai osatehoiseksi. Osatehomitoituksella saavutetaan optimi hyötysuhde mutta se vaatii enemmän huipputehoa (eli voi vaatia suuremmat pääsulakkeet taloon).

Tärkeämpi juttu on koneen rakenne. Kokonaiseksi paketiksi rakennettu ”lämpökeskus” on tehokas ja vaatii vain pienen tilan. Jos kuitenkin otat erikseen energiavaraajan ja siihen kylkeen erillisen maalämpöpumpun voit lisätä varaajaan myöhemmin ilmalämpöpumpun tai aurinkokennot. Itseäni tuota tietoa vasten siten taitaisi kiinnostaa erillinen paketti, sillä olen ajatellut, että joskus jos ottaisi käyttöön myös aurinkopaneelit käyttövettä lämmittämään.

Porakaivosta neste tulee läpi vuoden muutaman asteen plussalla. Maahan kaivettu keruuputkisto antaa lämpimämpää keruunestettä ja keruupiirin lämpötila vaihtelee enemmän vuodenajan mukaan. Kaivosta saa kesällä viileätä nestettä jolla voit jäähdyttää taloa puhallinpattereiden/iv-koneen avulla. Maapiiri ei käy tähän tarkoitukseen. Viilennys kyllä kiinnostaisi itseäni, vaikka täystiilitalo tasaakin lämpötiloja. Viimeiset kuumat kesät kyllä ovat näyttäneet, että ilman viilennystä talo kuin talo lämpeää lopulta epämukavaksi.

Summa summarum:

Näillä näkymin järkevimpänä vaihtoehtona meille pitäisin siis kierukkavaraajalla toimivaa ns. tulistuspumppua. Suuri vesivaraaja käyttövedelle (ei lämmin vesi lopu vaikka lutraisi ammeessa) ja varaus aurinkokennoille käyttöveden lämmitykseen. Täysitehoisuudesta/osatehoisuudesta en tiedä vielä tarpeeksi tehdäkseni alustavia päätöksiä suuntaan tai toiseen.

Millainen talo mielessä? – LVI-pohdintaa

On tullut pistettyä kasaan pieniä ajatuksia myös LVI-suunnittelijaa varten. Ihan yleistä pohdintaa sekä myös tutuilta ja kollegoilta sekä joistain blogeista kerättyjä vinkkejä. Jos vaikka laittaisi ne tännekin ylös niin muistaa ehkä aikanaan käyttää niitä. Ja ties vaikka joku muukin saisi jonkin idean mikä ei ole tullut mieleen.

YLEISTÄ

* IV-koneelle 2 tuloilmaputkea. Toinen etelään, toinen varjoon pohjoiseen. Luulisi että jollain T-kappaleella ja luukuilla olisi helpohko toteuttaa. Idea kuitenkin että voi vaihdella kesä/talvi asentoon. Talvella hyödynnettäisiin auringon lämpö etelän puolelta, kesällä tuloilma otettaisiin varjoisesta pohjoisesta.

 *Lattialämmitys
– ei putkia jääkaapin alle
– ei putkia keittiön kaappien alle
– ei putkia takan alle
– ei putkia vaatekaappien alle

YLÄKERTA

Keittiö:
– Viemärin kuivakaivot jääkaappi/pakastimen alle sekä tiskikoneen alle. Jo valmiiksi suunniteltuna investoinnille ei hintaa montaa euroa tule, mutta jos sattuisi sitten astianpesukone hajoamaan niin tietäisi että vedet valuisivat kaivoon. Selviäisi pienemmillä vahingoilla. Vedeneristykset joutuisi tekemään, mutta ehkä voisi vakuutusyhtiöltä kinuta alennusta kotivakuutuksesta 😉
 – Roskalaatikkoon pieni alipaineinen poistoilmaputki. Voi tuoda seinän kautta tai lattiavalun kautta. Kuulemma toimii loistavasti ja ei roskiskaappi haise vaikka olisi laiskempikin roskien viejä.
– Pesuallas riittävän iso jotta mahtuu pesemään myös uuninpeltejä. Yksi vai kaksi allasta, kah siinä kysymys.
– Astianpesukone ergonomiselle käyttökorkeudelle mutta sopivan alas, jotta lapsetkin yltää.

Vanhempien kylppäri:
– Kylpyamme naatiskeluun, pientä luksusta arkeen vaimoa varten.
– Suihkukaappi tai vastaava sadesuihkulla meikäläisen tarpeisiin.
– Yksi iso lavuaari, ei siis kahta erillistä.
– Bidee riittävän pitkällä letkulla (nykyisessä kämpässämme lähtökohtaisesti oli niin lyhyt letku että ei mitenkään yltänyt edes pöntölle)
– Seinäwc

Lasten kph:
– 1 suihku tai kylpyamme. Ei vielä päätetty. Riippuu hieman minkä ikäisiä lotraajia rakennusaikana on. Pienempien lasten kanssa amme olisi kiva, mutta vähän vanhemmat ehkä jo mielummin käyttänevät suihkua.
– 2 lavuaaria jotta mahtuvat pesemään hampaat rivissä.
– tavallinen pönttö vai seinäwc? Siivoaminen olisi helpompaa seinäwc:n kanssa mutta hintaa tietty tulee enemmän. Pohdinta siis jatkuu.

KELLARIKERROS

Kodinhoitohuone:
– Pesutorni vai ergonomiselle korkeudelle vierekkäin?
– Lattiakaivo vai kaksi, kostea tila.

Tuulikaappi:
– Kurasyöppö + suihkutusmahdollisuus lapsille/koiralle. Vedeneristetyt roiskeseinämät.
– Vaatehuoneen yhteyteen 1-2 kuivauskaappia. Kuulemma kun lapset alkaa harrastaa, niille tulee oikeasti käyttöä. Vähintään yksi siis.

Sauna + pesutila:
– Lattiakaivo saunatilaan
– Vesipiste löylyyn, integroitu lauteisiin vai seinään?
– Unidrain kaivo tai vastaava? Kallistukset vain yhteen, max kahteen suuntaan. Mahdollistaisi isompien laattojen käytön lattiassa.
– Kaksi suihkua, yläsuihkulla + käsisuihkulla. Oras hydra tai vastaava voisi olla aika jees.

Pikku-WC:
– Seinäwc
– Pieni lavuaari

ULKOTILAT

– Yksi vesipiste talon etupuolelle, yksi takapuolelle. Tarvitseeko yhden autokatokseen?
– Maalämpökaivon hyödyntäminen kasteluvesiin? Pumpulla lähes ilmaista kasteluvettä.
– Hulevesille keräyskaivo jonne pumppu, saa ilmaiset kasteluvedet. Ylivuotoputki kaupungin hulevesijärjestelmään vai olisiko tilaa imeyttää ylivuotava?

Porraspohdintaa

Tätäkin on tullut pohdittua ajan kanssa. Millaiset portaat taloon haluaisin?

Nykyisessä kämpässämme olen toisaalta tykännyt portaista mutta toisaalta ehkä enemmänkin en. Onhan nuo puuportaat todella kivan ja raikkaan näköiset, sopii kivasti asunnon yleisilmeeseenkin. Askelmat ikävä kyllä on vaan melkoisen pehmeää mäntyä ja etenkin alimmat askelmat on koiraperheessä kärsineet aika nopeasti. Portaat ovat myös melko vaarallisen tuntuiset kun kiertävät aika jyrkkinä ylöspäin. Potentiaalisia jalan lipeämispaikkoja on paljon niin lapsille kuin myös itsellekin. Kapeatkin vielä ovat, joten tavaroiden kantaminen on äärimmäisen hankalaa. Puuportaiden huonoihin puoliin kuuluu myös narina. Tosin ehkä kun lapset ovat teini-iässä ja vanhempia niin se paljastava narina voisi olla hyväkin juttu 😉

Tulevaan taloon kuitenkin vahvasti olen päätymässä betoniportaisiin. Joko valmiisiin elementteihin jotka sopivassa kohtaa on helppo nostaa paikalleen tai sitten paikalla valettuihin portaisiin. Työläämmät mutta varmasti monta kertaa halvemmat. Täytyy katsoa kumpaan päätyy. Betonisten portaiden näppäryys tulee myös siinä että on turvalliset rakennusaikaiset portaat koko ajan. Ei mitään väliaikaisia, enemmän tai vähemmän turvallisia virityksiä vaan tukevat ja turvalliset portaat. Päällystää sitten kun muutto lähenee.

Portaiden muodoksi olen pohtinut suoraa, tasanteella. Ei kiertyviä askelmia, jolloin ei myöskään tule sitä ”vaarallisempaa sisämutkaa” portaisiin. Tasalevyisiä askelmia ylös asti. Turvallisuuden kannalta hyvä niin lapsille kuin myös eläkeikää ajatellen myöhemminkin. Myös hitusen leveämmät portaat voisi olla hyvä juttu. Helpompi kantaa isojakin tavaroita ja ehkä joskua aikanaan kun ikä alkaa painaa, voi viritellä jonkin hissituolisysteemin seinään.

Yksi haluamani kaltainen portaikko löytyy ainakin Lemminkäiseltä. Elemento 8 täyttäisi edellä mainitut toiveet hyvin. Suorasivuinen lepotasollinen kaksivartinen umpiporras, siinä se on kitetytettynä. Näyttäisi saavan joko 890mm tai 1000mm leveyisenä, joten tuo leveämpi voisi olla hyvinkin se meidän juttu.

Elemento 8
Lemminkäinen, Elemento 8