Tähän mennessä työläin kilpailutus on pakostakin ollut maalämpöjärjestelmä. Siinä kun ei oikeastaan ole yhtä oikeaa vastausta miten sen järjestelmän mitoittaa ja toteuttaa. Näin alaa tuntemattomana voi vaan sanoa, että melkoinen sekasotku saatiin tämänkin pienen pään sisälle loppua kohti.
Tarjouspyynnöt
Lähetin tarjouspyyntöjä tarkoilla projektitiedoilla, arkkitehtikuvilla, LVI-kuvilla sekä energiatodistuksella varustettuna noin kymmeneen eri paikkaan. Kaikille lähetin samat lähtötiedot ja kuitenkin tarjouksissa skaala oli melko runsas kuten jo kirjoitin aiemmin.
Syötin kaikki tarjoukset exceliin ja sieltä alkoi pikkuhiljaa paljastumaan pienemmätkin erot. Näihin kuuluu mm. se että kuinka monta metriä teräsputkitettua osuutta kuuluu hintaan (minimi taitaa olla 3m, maksimissaan oli 12m) sillä ne ovat melko kalliita metrejä (olivat luokkaa 50€-79€ per metri, tarjouksesta riippuen). Siinäkin löytyy eroja että mitä kaikkea tarjoussisältöön oikeasti kuuluu. Kuuluuko esim. laitteiden kuljetus tekniseen tilaan siihen tai lattialämmityksen syöttöputkien asennus vai pelkkä liittäminen.
Halvimmalla varmasti olisi päässyt jos olisi ottanut kaikki erikseen. Olisi hankkinut pumpun, ottanut porauksen porausfirmalta, ostanut lattialämmitystavarat ja vaikka asentanut ne itse. Sitten hoitanut kaikki liitostyöt vaikka putkarin kanssa. Siinä olisi oma vaivansa, mutta osaavalle henkilölle varmaan hyvinkin kannattava juttu. Itselläni tulee olemaan kädet täynnä muutakin projektin niissä vaiheissa, joten päätin nyt sitten tämän osalta kuitenkin lähteä kokonaisurakka-linjalle. Ei vaan pysty repeämään joka suuntaan. Muuten on varma burn-out ennen muuttoa.
Loppukilpailu
Kuten sanottua, tarjoukset vaihtelivat 8kW pumpusta 13kW pumppuun. Kaivot 144 metristä 215 metriin ja lämminvesivaraajiakin oli kaiken kokoisia. Hyvähän siinä sitten tavallisen tallukan mennä ja valita sopiva systeemi. Kyselin apuja mm. maalämpöfoorumilta ja tutuilta LVI-alalla vaikuttavilta henkilöiltä ja loppujen lopuksi päädyin siihen että meille sopiva mitoitus olisi noin 10kW (+/- 1kW), kaivoa 190-200m ja jokin ”sopiva” varaaja. Viilennyksen lopulta halusin hoitaa kattokonvektorilla, joka toivottavasti toimii käytännössä paremmin kuin aiempi ajatus seinämallista.
Viimeisessä väännössä mukana olivat käytännössä Lämpöykkönen ja Tomallen. Lämpöykkönen tarjosi Viessmannin pumppua, Capiton varaajaa sekä Enerlinen lattialämmitystä. Poraus olisi tullut alihankintana ja kattokonvektorina Amena LC18MPVH-CVB. Tomallenilla taas tarjolla oli Danfossin pumppu, varaaja sekä lattialämmitys. Porakaivo omasta firmasta ja kattokonvektorina Chillerin Box Vari 80H4-L. Lopulta molempien tarjoukset saatiin melko hyvin vastaamaan toisiaan, mutta sitten tuli ilmi pienehkö toiminnallinen ero. Lämpöykkösellä olisi pelkän lämminvesivaraajan sijaan ollut kerrosvaraaja jossa alaosassa olisi lämmitetty lämmitysvettä ja yläosassa kuumennettu kuumempaa vettä. Tätä he myöskin käyttivät samalla puskurivaraajana lauhempia kelejä varten. Siinä on meinaan pienellä varaajalla se riski, että pumppu käy pätkäkäyntiä kun onnistuu lämmittämään veden niin nopeasti. Se taas kuluttaa pumppua. Tomallenilla taas oltiin sitä mieltä, että puskurivaraajaa ei tarvitse, sillä lattialämmitystaloissa riittää kun on esim. kosteissa tiloissa jatkuva kierto päällä ja se riittää hoitamaan puskurin. Tästä tuli sitten mm. maalämpöfoorumilla mielenkiintoinen keskustelu aikaan. Kuinka sitten asian ratkaisin? Siitä hitusen myöhemmin.
Ratkaisu
Tomallen toimittaa meille koko järjestelmän
Tämän päivän olin asettanut takarajaksi päätökselle. Siitä tulikin sitten kiireinen päivä. Teknisiä speksejä kyseltiin ja viestiteltiin ympäriinsä, puhelin pirisi kokoajan ja hiki meinasi tulla. Kaiken lisäksi mukaan tuli vielä viime tingassa yksi tarjoaja hyvinkin vastaavalla tarjouksella kuin Tomallen. Lopulta sitten kuitenkin ”arpa osui” Tomalleniin.
Päätöstä puolsivat seuraavat tekijät:
– Toimitussisältö kattavampi (haalaukset, LL-syöttöputkien asennukset, vaakaputkien asennukset…)
– Maksuaikataulu parempi
– Online systeemi kaupanpäälle (duunin puolesta paljon poissa, joten helpottaa kun vaimo ei kuitenkaan jaksa perehtyä tekniseen tilaan)
– Chillerin konvektori ja sen parempi laatumielikuva
– Danfossin pumppujen hitusen parempi laatumielikuva (ei suurta eroa, olen vahvasti sitä mieltä että kaikki pumput varmasti ajavat asiansa)
– Puskurivaraa-asia… Päädyimme meidän LVI-porukan kanssa siihen, että jos huomaa ettei kosteiden tilojen kierto riitä puskuriksi, niin asennetaan jälkikäteen puskurivaraaja systeemiin.
Tarkemmasta kokoonpanosta seuraavassa tekstissä.
Onneksi olkoon ”suuresta” valinnasta! Samojen ongelmien kanssa myös me pyörittiin, mutta päädyimme monen mutkan kautta Lämpöykkösen ratkaisuun, joka oli aika pitkälle samanlainen kuin heidän ehdotus heille. Suurin syy tähän oli se että heidän mallisaan ei lämminvesi lopu kesken kuin oikein yrittämällä. Meillä on kaksi pikkulasta sekä pore+kylpyamme sekä tietenkin minä, viihdyn suihkussa aivan liian kauan 🙂
Kaiken lisäksi otettiin vielä numeroa suurempi Capiton kerrosvaraaja (1000L), lisähintaa ei montaa satasta tullut. Viesmanniin saa kaiken lisäksi edullisesti etähallinnan, me saimme sen neuvoteltua kaupan päälle.
Hyvä tietää teidän pohdinnoista! Meilläkin maalämmön valinta vielä tämän vuoden puolella edessä!
-J-
Tulin samaan lopputulokseen: paketti maksaa liikaa. Porautin kaivon ja asennan maalämmön itse.
Alalla on niin paljon mielipiteitä, että päätin olla kuuntelematta ketään. Laskin kaiken myös itse, joten mahdollisten reklamaatioiden kohde katsoo joka aamu parranajopeilistä.
Kun alan riisuu mystiikasta, niin homma kirkastuu seuraavaan: kannattaa porauttaa 200 metrin reikä, koska se on käytännössä yhden keräyspiirin maksimi. Se, paljonko reikä tuottaa energiaa, onkin sitten ”korkeammassa” kädessä. Lasketakaavoista ei ole paljon apua, koska olosuhteet vaihtelevat. Itse lasken 200 metrin riittävän 10 – 12 kWh.
T. Allensista ei ole kokemusta muilta osin kuin ihmettelyin. Yhdessä projektissa lattialämmityksen hinnaksi tarjottiin summaa, joka alitti minun tarvikekustannukseni (enkä muuten maksa paljon – mistään, koskaan). Ja selvyyden vuoksi: tarvikkeet oli laskettu halvimman ulkomaalaisen tukun tarjouksesta, jolla ei ole mitään tekemistä järjettömän korkeiden suomalaisten tukkujen tai rautakauppahintojen kanssa. Ei tehty kauppaa, koska minun täytyy ymmärtää toisen osapuolen businesslogiikka. Muussa tapauksessa oletan, että projeti otetaan alihintaan ja kate tehdään lisätöillä.
Ilmoitan aina ennen sopimuksen tekoa, että sanakirjastani puuttuvat seuraavat sanat: lisätyö, ylimäärinen työ ja ventta.
Ei se suomalainen tukkurikaan aina kallein ole. Osasta tarvikkeita onnisen hinnoistakin saa sen 90% alennusta kun on neuvotteluyhteys kunnossa.
ITsellä pyörii syksyllä asennettu tomallen ja ei ole mitään pahaa sanottavaa ainakaan vielä.
hinta ilman kaivoa oli asennettuna karvan yli 10 000 ja sisältää boschin pumpun ja erillisvaraajan. Kaivo tuli eri teitä aikanaan,180metriä hintaan noin 5000e.
Se vesivaraajan koko teillä vissiin jäi vielä avoimeksi sitten? Meillä pohdittiin pitkään otetaanko itselle 750 litrainen vai 500 litrainen (näitä pienempikin olisi kuulemma riittänyt jos ei olisi ollut poreallasta).
500-litraiseen Jäspin hybridivaraajaan päädyttiin meillä, ja minusta se kokoluokitus meni ihan oikein.
Meillä siis nyt varaajan kyljessä 3kpl 6kWh sähkövastuksia, joista myöhemmin yksi kytketään maalämpöön, ja mahdollisesti yksi aurinkolämpöön ja yksi jää sähkölle.