Tähän mennessä työläin kilpailutus on pakostakin ollut maalämpöjärjestelmä. Siinä kun ei oikeastaan ole yhtä oikeaa vastausta miten sen järjestelmän mitoittaa ja toteuttaa. Näin alaa tuntemattomana voi vaan sanoa, että melkoinen sekasotku saatiin tämänkin pienen pään sisälle loppua kohti.

Tarjouspyynnöt

Lähetin tarjouspyyntöjä tarkoilla projektitiedoilla, arkkitehtikuvilla, LVI-kuvilla sekä energiatodistuksella varustettuna noin kymmeneen eri paikkaan. Kaikille lähetin samat lähtötiedot ja kuitenkin tarjouksissa skaala oli melko runsas kuten jo kirjoitin aiemmin.

Syötin kaikki tarjoukset exceliin ja sieltä alkoi pikkuhiljaa paljastumaan pienemmätkin erot. Näihin kuuluu mm. se että kuinka monta metriä teräsputkitettua osuutta kuuluu hintaan (minimi taitaa olla 3m, maksimissaan oli 12m) sillä ne ovat melko kalliita metrejä (olivat luokkaa 50€-79€ per metri, tarjouksesta riippuen). Siinäkin löytyy eroja että mitä kaikkea tarjoussisältöön oikeasti kuuluu. Kuuluuko esim. laitteiden kuljetus tekniseen tilaan siihen tai lattialämmityksen syöttöputkien asennus vai pelkkä liittäminen.
Halvimmalla varmasti olisi päässyt jos olisi ottanut kaikki erikseen. Olisi hankkinut pumpun, ottanut porauksen porausfirmalta, ostanut lattialämmitystavarat ja vaikka asentanut ne itse. Sitten hoitanut kaikki liitostyöt vaikka putkarin kanssa. Siinä olisi oma vaivansa, mutta osaavalle henkilölle varmaan hyvinkin kannattava juttu. Itselläni tulee olemaan kädet täynnä muutakin projektin niissä vaiheissa, joten päätin nyt sitten tämän osalta kuitenkin lähteä kokonaisurakka-linjalle. Ei vaan pysty repeämään joka suuntaan. Muuten on varma burn-out ennen muuttoa.

Loppukilpailu

Kuten sanottua, tarjoukset vaihtelivat 8kW pumpusta 13kW pumppuun. Kaivot 144 metristä 215 metriin ja lämminvesivaraajiakin oli kaiken kokoisia. Hyvähän siinä sitten tavallisen tallukan mennä ja valita sopiva systeemi. Kyselin apuja mm. maalämpöfoorumilta ja tutuilta LVI-alalla vaikuttavilta henkilöiltä ja loppujen lopuksi päädyin siihen että meille sopiva mitoitus olisi noin 10kW (+/- 1kW), kaivoa 190-200m ja jokin ”sopiva” varaaja. Viilennyksen lopulta halusin hoitaa kattokonvektorilla, joka toivottavasti toimii käytännössä paremmin kuin aiempi ajatus seinämallista.

Viimeisessä väännössä mukana olivat käytännössä Lämpöykkönen ja Tomallen. Lämpöykkönen tarjosi Viessmannin pumppua, Capiton varaajaa sekä Enerlinen lattialämmitystä. Poraus olisi tullut alihankintana ja kattokonvektorina Amena LC18MPVH-CVB. Tomallenilla taas tarjolla oli Danfossin pumppu, varaaja sekä lattialämmitys. Porakaivo omasta firmasta ja kattokonvektorina Chillerin Box Vari 80H4-L. Lopulta molempien tarjoukset saatiin melko hyvin vastaamaan toisiaan, mutta sitten tuli ilmi pienehkö toiminnallinen ero. Lämpöykkösellä olisi pelkän lämminvesivaraajan sijaan ollut kerrosvaraaja jossa alaosassa olisi lämmitetty lämmitysvettä ja yläosassa kuumennettu kuumempaa vettä. Tätä he myöskin käyttivät samalla puskurivaraajana lauhempia kelejä varten. Siinä on meinaan pienellä varaajalla se riski, että pumppu käy pätkäkäyntiä kun onnistuu lämmittämään veden niin nopeasti. Se taas kuluttaa pumppua. Tomallenilla taas oltiin sitä mieltä, että puskurivaraajaa ei tarvitse, sillä lattialämmitystaloissa riittää kun on esim. kosteissa tiloissa jatkuva kierto päällä ja se riittää hoitamaan puskurin. Tästä tuli sitten mm. maalämpöfoorumilla mielenkiintoinen keskustelu aikaan. Kuinka sitten asian ratkaisin? Siitä hitusen myöhemmin.

Ratkaisu

Tomallen toimittaa meille koko järjestelmän

Tämän päivän olin asettanut takarajaksi päätökselle. Siitä tulikin sitten kiireinen päivä. Teknisiä speksejä kyseltiin ja viestiteltiin ympäriinsä, puhelin pirisi kokoajan ja hiki meinasi tulla. Kaiken lisäksi mukaan tuli vielä viime tingassa yksi tarjoaja hyvinkin vastaavalla tarjouksella kuin Tomallen. Lopulta sitten kuitenkin ”arpa osui” Tomalleniin.

Päätöstä puolsivat seuraavat tekijät:
– Toimitussisältö kattavampi (haalaukset, LL-syöttöputkien asennukset, vaakaputkien asennukset…)
– Maksuaikataulu parempi
– Online systeemi kaupanpäälle (duunin puolesta paljon poissa, joten helpottaa kun vaimo ei kuitenkaan jaksa perehtyä tekniseen tilaan)
– Chillerin konvektori ja sen parempi laatumielikuva
– Danfossin pumppujen hitusen parempi laatumielikuva (ei suurta eroa, olen vahvasti sitä mieltä että kaikki pumput varmasti ajavat asiansa)
– Puskurivaraa-asia… Päädyimme meidän LVI-porukan kanssa siihen, että jos huomaa ettei kosteiden tilojen kierto riitä puskuriksi, niin asennetaan jälkikäteen puskurivaraaja systeemiin.

Tarkemmasta kokoonpanosta seuraavassa tekstissä.