Hieman jäänyt jälkeen tämä blogimaailma kun aloitin isäkuukauden. Yllättävää kyllä tuntuu, että kun on vapaalla niin aika ei riitä mihinkään kun on kokoajan tekemistä perheen kanssa. 🙂
Tavattiin pihasuunnittelijaksi valittu Tuula Kekkonen jo tuossa jo heinäkuun alussa, toinen päivä. Sovittiin tapaaminen meille nykyiseen kotiin ja käytiin parisen tuntia läpi toiveita ja ajatuksia. Olin jo etukäteen lähettänyt sähköpostitse kuvia kasveista joita toivotaan pihalle sekä muutamia ideakuvia joita on tullut kännykällä nappailtua jos on kävelylenkillä jotain mielekästä nähnyt. Pohjana oli itse piirtämäni pihan hahmotelma:
Tämä siis: Oma hahmotelma
Lähdettiin siitä, että suunnitelma tulee olemaan osissa tehtävä. Viherrakentaminen ajoittunee siis muuton jälkeen muutamalle vuodelle. Joihinkin asioihin panostetaan heti, toiset tulevat myöhemmin.
Etupihalle vihreiden palluroiden kohdalle tuleekin hopeasalavan sijaan koristekirsikkapuita, ilmeisesti Rusokirsikkaa. Kyseiseen puuhun on tullut törmättyä kaupungin alueella, anoppilan vieressä. Se on mielenkiintoisen näköinen puu kun keväällä näyttäisi hempeän vaaleanpunaiselta, muuttuen kesän kuluessa tummemman viininpunaiseksi ja sitten näillä tienoilla vuotta on vihreä. Saa nähdä miltä väritys näyttää syksyllä. Näitä puita kuitenkin tullee ainakin 3 kpl ja ne kuuluvat luokkaan ”panostetaan mielummin heti kuin myöhemmin”. Myös pyrimme panostamaan sen verran investointiin että saa hieman suuremmat taimet jotta ei tarvitse odottaa varjoa, näkösuojaa ja näyttävyyttä montaa vuotta vaan pääsee nopeammin nauttimaan julkisivusta.
Ajotiestä käytiin keskustelua. Itse olen ollut asfaltin kannalla jota sitten reunustaisi muurikivet. Yksinkertaisen tyylikästä. Asfaltissa on taas se huono puoli (jonka suunnittelija toi esiin), että jos se pääsee routimaan tai halkeilemaan, on jokusen vuoden päästä mahdollisesti ajotienä ruma tilkkutäkki. Vaihtoehtoina sitten on pihakiveys tai kivituhka. Kivituhkasta en pidä nykyisen kämpän kokemusten myötä, tosin myönnettäköön että väliaikaiseksi ratkaisuksi voi käydä. Sehän on hyvä pohja muille materiaaleille. Esiin tuli myös mielenkiintoinen ehdotus yhdistää esimerkiksi neliön muotoisia noppakiviä ja asfalttia. Tehdä siis noppakivillä ruudukko ja asfaltoida vain neliöiden keskiosat. Korjattaessa voisi uusia vain neliön kerrallaan. Hieman vain pelottaa, että tuleeko siitä sitten liian levoton? Tosin jos noppakivi olisi tummanharmaa ja samaten asfaltti niin voisi jopa olla tyylikäs vaihtoehto.
Muuten sitten käytiin vähän alueita läpi. Mietittiin minne tulisi hyötykasveja ja pensaita, minne aidattu alue koiralle, miten saadaan suojaisuutta saunan terassille ynnä muuta. Jälkikäteen (uusimman TM Rakennusmaailman luettuani) lähetin myös viestiä että jos hän voisi vähän miettiä mahdollisen uima-altaan ja/tai paljun ymppäämistä jotenkin toimivaksi kokonaisuudeksi saunarakennuksen kanssa. Jos joka tapauksessa toteutus pihalla tullee kestämään jokusen vuoden niin varmasti jokin uintilutakko tulee ajankohtaiseksi ennemmin tai myöhemmin.
Sovittiin että suunnitelma jää nyt hahmottumaan mielessä, luonnoksia alkaa pukkaamaan varmaan tuossa lähempänä syksyä.
Ehdinkin jo ihmetelllä blogihiljaisuutta, että onko rakentamisen osalta tullut jokin ongelma tai tenkka-påå-tilanne vastaan, mutta onneksi ei sitten kuitenkaan mitään sellaista…:)
Oletteko miettineet pihan päällysteeksi kivituhkan sijaan sepeliä esim. 6-10 mm kivikoolla? Tässä keskusteluketjussa on loppupäässä 1 kuva miten sepeliäkin voi käyttää reunakivien kanssa: http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=13754&temp=&index=900&vnro=&alaala=&frames=
Sepelissä on tiettyjä etuja: ei kulkeudu kengissä sisään niin kuin kivituhka. Ei kuoppia, tai jos tulee, se saa haravoitua kätevästi kiinni. Ei tarvitse koskaan pestä niin kuin laatoitus ja asfaltti aina keväisin, jotta saa hiekoitushiekat pois.
Tosin meillekin tulee loppupeleissä ajopihalle laatat, mutta ennen sitä ajattelin pistää pihaan sepeliä, koska oletettavasti savimaa ja sille tuotu tuontisora painuu ensimmäisten vuosien aikana. Ja asfaltti on tosiaan ongelmallista jos routa rikkoo sen, tai jos maapohja jossain kohdin pettää ja asfaltti painuu kuopalle. Kuopan voi toki peittää, mutta uusi asfalttipaikkaus on aina voimakkaasti eri värinen. Lisäksi asfaltin paikkaus on aina sen verran kallista, että ainakin useissa taloyhtiöissä korjausta aina lykätään vuodesta toiseen.
Toistaiseksi ei ole projekti sentään tyssännyt vaan kulisseissa hitaasti mutta varmasti hieman edennyt… siitä myöhemmin.
Tuo sepeli itseasiassa voisi olla enemmänkin mieleeni kuin kivituhka, mutta sekin vain väliaikaiseksi ratkaisuksi. Tänään asuntomessuilla törmäsin kiveykseen jonka voisin hyväksyä meille. Joten tilanne mutkistui (tai ehkä helpottui) entisestään. Saa nähdä kummin käy.
Itse myös olen miettinyt hienorakeista sepeliä omaan pihaan nimenomaan väliaikaisena ratkaisuna, jolloin siihen lisättäisiin asennushiekka sitten suoraan päälle, kun alkaa olla varma olo siitä, että savimaa tai sen päälle rakennusaikana tuodut maakerrokset eivät enää painu. Kovasti kyllä houkuttaisi laittaa muurikivet ja pihalaatat suoraan ilman mitään väliaikaisratkaisuja. Saahan ne laatat sitten oikaistua, jos ovat 5 vuoden sisällä mutkalla kuin meren aallot. Sellaisiakin pihoja olen nähnyt ja ei tarvitse välttämättä kaukaa hakea. Jos vaikka kävelee Tikkurilassa Prismatalon ja Suomalaisen kirjakaupan välissä, niin voi nähdä miten laatat suorastaan kiipeää talon seinää jo puoli metriä ylöspäin. Laatoituksen saa kuitenkin aina oikaistua paikallisesti tai kokonaan purkamalla ja asennushiekat uudelleen tasaamalla. Ei se ole kuin 2-kertainen työ. Asfaltin kanssa olisi enempi ongelmia, siihen ei oikein kotikonsteja ole, jos puunjuuret tai routa puhkoo/murtaa asfaltin, tai jos se painuu kuopan kohdalla notkolle.