Vielä on kesää jäljellä…

Noin vuosi sitten kirjoittelinkin, että ei ollut väkertämäni puuteline vinolle maalle oikein kestänyt kuormaansa. Se oli vähän päässyt notkahtamaan ja puut olivat kaatuneet pressun varaan. Talven lumikuormakin teki osansa ja tarkoitus oli kesällä purkaa puut pois, korjata tellinki ja latoa uudelleen klapit paikalleen. Kaikki edellytykset tähän löytyivät: oli kaksi viikkoa kesälomaa ja kuuden viikon isäkuukausikin.

Kuinkas sitten kävikään. Näin lokakuun puolessa välissä vaimo sitten lopulta piiskasi meikäläisen liikkeelle ja tuli auttamaan latomisessa. Menihän se näppärästi kun mummo vahti vekaroita ja oli kaksi paria työkäsiä. Eikös tämä melkein vielä kesää ole? Noh, nyt on kuitenkin korjaukset tehty. Jos ei tämän talven lumikuormaan kestä niin sitten kyllä varmaan juhannuksena on iso kokko :)

Lähtökohta:

Kun puut oli saatu pois, selvisi että parista kohtaa oli naulat pettäneet. Mitäs ostin liian lyhyitä nauloja. Myös yksi tolppa oli uponnut hyvin paljon syvemmälle kuin muut. Nämä yhdessä sitten aiheuttivat melkoisen kallistumisen ja eihän ne rivit sitä kestäneet. Talven jäljiltä itseasiassa tilanne oli pahempi kuin kuvassa. Pressu oli useasta kohtaa revennyt ja paljon enemmän puuta oli tippunut ulos.

Nyt:

IMAG2244

Suoristettu, tuettu ja ladottu.

IMAG2247

Mummolasta löytyi vielä ylimääräinen pressukin, tosin kevytpeite vain. Mutta eiköhän nuo yhdessä toimi.

IMAG2249

Siinä ne nyt sitten on. Olisihan se liian helppoa jos tontin ainoa säästyvä nurkka olisi suoraa maata. :) Tuolla eivät ole tiellä.

Samalla tuli testattua Boschin akkuporakonetta ja puukkosahaakin tositoimessa. Olihan se todella näppärää käyttää akkukoneita. Porakone tuntui hyvinkin tehokkaalta omaan kouraan. Eipä ole aiemmin ollut yhtä hyvää värkkiä.