Avainsana-arkisto: Rakenne

Rungon suunnitelmat uusiksi

Julkaistu , kirjoittanut

Aeimmin jo hieman vihjaisin, että on mahdollisuus kelkan kääntymiselle rungon osalta. Edelleenkin kantava ajatus on tiilessä, mutta kehä kiertää alkupisteeseensä eli rappaukseen. Sitä myöten täytynee ruveta miettimään blogin nimen vaihtoakin. Kun vielä haluaisi säilyttää jollakin tavalla tunnistettavana nykyiseen nimeen verrattuna niin täytyy pistää mietintämyssy päähän. Jos jollakulla on hyviä, ytimekkäitä ideoita meidän spekseillä niin otetaan vastaan 😉

Laitoin Porothermista sähköpostia arkkitehdillemme ja kyselin hieman mitä on mieltä ko. tuotteesta ja onko hänen puoleltaan kuinka kova homma muuttaa suunnitelmia. Onhan se nimittäin aina tietysti myös kustannuskysymys että kuinka monta tuntia muutoksen tekeminen vaatii. Hänen kantansa oli että hyvinkin mielenkiintoinen tuote ja etenkin positiivisena pitää rakenteen homogeenista luonnetta. On kosteusteknisesti hyvin varmatoiminen. Suunnitelmien muutoskin menee arviolta parissa tunnissa.

Uusi suunta

Nyt siis sovittiin että päärakennus suunniteltaisiin Porothermilla runkona (käytännössä siis tulee varmaan yläkerta siitä ja kellari muusta harkosta) ja päälle sitten rappaus. Aikoinaan kun rappausta suunnittelimme, jäi jotenkin mielikuva että kolmikerrosrappaus olisi the way to go. Wienerbergerin rakennekuvissa taas on mainittu kaksikerrosrappaus. Täytyy nyt tähän perehtyä taas vähän enemmän. Mikä on niiden ero teknisesti/toteutukseltaan ja mikä on hintaero? Siitä sitten miettimään kumpi olisi parempi meille. Kokemuksia?

Saunarakennuksen päätin muuttaa puuvuoraukselle. Eli runko samasta Porothermista ja päälle sitten vaan puujulkisivu. Tämä tukee ajatusta siitä, että saunarakennus olisi mahdollista tehdä jälkikäteen. Ei tarvitse rappareita kutsua toiseen kertaan ja olisi myös mahdollista tehdä se itse, omaan tahtiin.

Parit detaljit

Sain Wienerbergeriltä vähän lisämateriaalia rakennekuvien ynnä muiden muodossa. Jos eivät jo ole heidän kotisivuillaan niin varmaan lisäävät lähiaikoina.

Kellarillinen anturaperustus.

Kellarillinen anturaperustus. Todennäköisesti jotain tämän kaltaista siis tulossa, rakennesuunnittelua kun ei ole vielä tehty.

Yläpohja

Yläpohja. Eiköhän tämäkin vastaa aikalailla sitä mitä on tulossa.

 

Mielenkiintoinen uusi tiilituote

Julkaistu , kirjoittanut

Aikoinaan kun ensimmäisiä kertoja rupesimme tosissaan puhumaan rakentamisesta, meillä oli vahvasti ajatuksissamme rapattu kivitalo. Värimaailma olisi hyvinkin samaa luokkaa mitä nykyisissäkin ajatuksissa eli tumman harmaata ja kontrastiksi ikkunat ja ovet valkoisia. Kun rupesin kallistumaan täystiilirakenteen puoleen, tuli mieleen että miksi ihmeessä ensin muurattaisiin julkisivutiili joka sitten rapattaisiin. Voi tietysti tehdä niin mutta itse en pitänyt tätä järkevänä. Sitten löytyikin tuo meidät ihastuttanut käsinlyöty tumma Agora-tiili ja suunnitelma muuttuikin rappauksesta kohti tiilivuorausta. Tämä pohjustuksena… Mainittakoon myös että seuraava on ihan omaa mielenkiintoa ja pohdintaa eikä maksettu mainos.

Porotherm

Kesällä eräs tuttava kertoi että Wienerbergeriltä oli tulossa Suomen markkinoille uusi tuote. Tiiliharkko nimeltä Porotherm. Suomen sivustolla ei oikein vielä tietoa juuri löydy mutta netistä löysin sitten paljonkin hyviä videonpätkiä pystytyksestä ja harkkojen käsittelystä. Kyse on siis tiiliharkosta joka on päätypontattu ja leveyttä on 50cm. Aika massiivinen rakenne siis. Harkossa on keskellä paljon pieniä ilmareikiä jotka sitten toimivat eristävänä osana ja U-arvo olisi 0,17 luokkaa. Päätysaumojen kylmäsiltojen katkaisuun pintaan tulee slammaus.

Porotherm1

Porotherm harkko. Kuva: rakentaja.fi

Porotherm

Seinän rakennetta rapattuna. Kuva: Wienerberger.com

 

Rakenteen voi siis tehdä monella tapaa. Yksinkertaisimmillaan se on pelkkä yksiaineinen tiiliharkko joka rapataan ulkopuolelta. Rakenteen voi myös tehdä julkisivumuurauksella jolloin siihen tulee myös normaali tuuletusrako. Myös erilaisia eristeversiollisia voi tehdä, mutta ne lienevät jo sitten passiivi- tai nollaenergiatalon luokkaa.

Täysin uusi ajatus ei siis ole. Muillakin valmistajilla on ja on ollut yksiaineisia seinäratkaisuja. Tämäkin on (monen muun rakennusmateriaalin tavoin) hyvinkin yleinen ja pitkään markkinoilla ollut Saksassa ja muualla euroopassa. Oma saksankielen taito kun on jotain olemattoman ja häviävän pienen välillä niin ei oikein sieltä infoa ole löytynyt. Englannissa tuote on myös käytössä ja sieltä onneksi vähän enemmän sai irti. Youtubesta tuntuu löytyvän kaikenlaisia mielenkiintoisia pätkiä aiheesta. Tässä yksi joka on jopa oikein valmistajan oma video: Working with Porotherm blocks.

Ekskursio messuille

Myyrmäen rakenna ja remontoi -messuilla kävin vähän tutustumassa tuotteeseen ja keskustelemassa edustajan kanssa. Aivan ennenkuulumaton tuote ei Suomessakaan ole, sillä 2005 asuntomessuilla Oulussa on kuulemma rakennettu Wienerbergerin talo vastaavasta (olikohan n. 45cm leveästä) harkosta. Päälle tuli tiilivuoraus. Olihan se kyllä jämäkän oloinen tuote ja hyvin osasi kaveri sitä esitellä. Lupasi lähetellä vielä sähköpostiinkin kuvia Oulun talosta sekä rakennekuvia eri yksityiskohdista. Eniten itseäni kiinnosti että mihin kohtaan harkkoa ikkunat tulevat.

Hyvin havainnollistava kuva julksivumuurauksella toteutetusta. Kuva: rakentaja.fi

Hyvin havainnollistava kuva julksivumuurauksella toteutetusta. Kuva: rakentaja.fi

Muuttuuko mieli?

Parisen vuotta on kantavana ajatuksena ollut tiilijulkisivu. Vaikea siis tehdä mitään hätäisiä päätöksiä. Hieman ehkä harmittaa ettei tälläistä ratkaisua tullut eteen jo pari kolme vuotta sitten kun olimme selkeästi tekemässä rapattua taloa. Nyt ehkä eniten mietityttää kustannukset. Jos tekisi rungon tästä ja rappaisi sen niin saattaisi jopa tulla edullisemmaksi kuin tiilivuorattuna. Meidän ihastelemamme tiili kun ei varmastikaan ole se edullisin muurata. Jos koko kompleksin (saunarakennuksineen) vuoraisi tiilellä niin menekki olisi jotain 18.500 tiilen luokkaa koska ko. tiilet ovat normaaleita pienempiä. Ja kalliimpia. Tämä näkyy myös työkustannuksen määrässä. Joten rappauskustannus saattaakin ruveta tuntumaan edulliselta.

Tällä hetkellä mielessä seuraavat pointit:

Plussat:

  • Mahtavan paksu runko
  • Jos ikkuna asennetaan melko lähelle ulkoreunaa, jää todella hienot ikkunalaudat/smyygit. Love it!
  • Kosteusteknisesti voisi kuvitella olevan hyvinkin varmatoiminen
  • Kiinnostaisi jopa itse pystyttää. Vie aikaa toki, mutta olisi jopa mahdollista. Hauis kasvaisi kun painavat reilusti.
  • Nopea pystytys ja eristysvaihe jää kokonaan pois
  • Kustannus ja työn määrä versus täystiilitalo ja/tai Terca-tiilitalo
  • Ohutsaumamuuraus eli vähän kosteutta koko rakenteessa. Kuivuu nopeasti ja ilmeisesti voisi rapatakin jo samana vuonna

Miinuksia:

  • Yksiaineinen, joten sisäseinä on periaatteessa kosketuksissa ulkoilmaan asti. Kuinka nopeasti jäähtyy? Miltä tuntuu pakkasilla? Tokihan sisällä on lämmitys päällä ja massa varaa lämpöä itseensä joten ei välttämättä ole ongelma.
  • Kellarin seinät tulisivat olemaan huomattavasti massiivisemmat kuin aiemmalla ratkaisulla. Lisää kustannuksia sillä saralla.
  • Painavia liikutella, noin 20kg/kappale. Kyllähän ne yksittäin liikkuu mutta tarttisi kyllä nostaa muurauspaikan viereen jollain nosturilla.
  • Aika vähän kokemuksia saatavilla Suomesta. Tosin rakenteena en niin hirveän skeptinen ole tämän suhteen kuten ehkä monien muiden suhteen.

And the conclusion…

Suoraan sanottuna: En tiedä. Itselläni tiilirakenne oli alunperin se ainoa syy siirtyä tiilivuoraukseen. Vaimon mielestä ei ole väliä jos vaan värimaailma säilyy. Rapattunakin talosta siis tulisi hyvinkin tummanharmaa valkoisilla yksityiskohdilla. Toisaalta täytyy nyt sanoa että jos kerta epäilyksen rakenteen suhteen piti jossain vaiheessa tulla niin nyt on mitä mainioin aika. Pankkien tiukentuneen rahoituslinjan myötä varmaan vedämme hetken happea ja keräämme lisää pääomaa. Siispä on hyvä myös pistää mietintähatun alle tämä rakennekin samaan syssyyn. Se voi kuules olla että tästä vielä blogin nimi muuttuu tämän myötä 😀

Pohdintaa – Talon viilennys

Julkaistu , kirjoittanut

Se on jo omassa mielessä päätetty, että aikanaan meille tulee maalämpö. Rakenteeksi myös on näillä näkymin tulossa täystiilitalo, jossa eriste ja ilmarako on kantavan/varaavan rungon ulkopuolella. Siinä sitten voikin miettiä että kuinka paljon talo ylipäätään kuumallakaan lämpiää kun julkisivumuuraus ottaa auringon lämmön vastaan, ilmarako tuulettaa ja eriste eristää sen samaisen lämmön tuosta sisäpuolen kantavasta seinästä. Tottakai aurinko lämmittää ikkunoiden kautta paljon ja talo lämpenee mutta samalla tavalla kuin massiivinen rakenne kerää lämpöä talven pakkasia vastaan, luulisi sen keräävän hieman viileyttä kesän kuumuutakin vastaan.

Viilennystä vai ei?

Kuva mahdollisesta rakenneratkaisusta
Jokainen talo on yksilö. Olen saanut täystiilitalojen omistajilta vastakkaistakin tietoa. Toinen sanoo että ei ole talo lämmennyt kuumanakaan kesänä yli 25 asteen. Toinen taas sanoo, että riittävän kauan kun porottaa, alkaa myös sisällä tulla hiki. Nykyään on kuitenkin suuri osa asumismukavuutta se että kesällä ei ole liian kuuma nukkua.
Jos sitten kerta on jo tulossa maalämpö niin voisi olla fiksua hyödyntää myös samainen järjestelmä viileyden tuottamiseen kesällä. Tämä sitten vaatii hieman lisäinvestointia mm. ilmanvaihtoputkien eristämiseen veden kondensoitumisen estämiseksi. Eli hintaa tulee järjestelmälle lisää. Toki voisi sen tilalle hankkia ilmalämpöpumpun mutta siinähän taas ei tuntuisi olevan mitään järkeä. 

Erilainen ratkaisu?

Erään tuttavan kanssa keskustellessa tuli myös toisenlainen ratkaisu puheeksi. Hän oli keskustellut erään LVI-suunnittelija tuttavansa kanssa ja pohtinut että eikö esimerkisi kellarin viileää ilmaa voisi hyödyntää ylemmän kerroksen viilennykseen ja samalla ajaa lämmintä ilmaa taas kellariin. Suunnittelija oli kertonut että niinhän suurissa kiinteistöissä tehdään. Esimerkiksi lentokentillä ja kauppakeskuksissa. Ilmaa kierrätetään kylmistä paikoista kuumimpiin. Hän ei tosin osannut sanoa miksi ei pientaloissa käytetä samaa ideaa.

Aikanaan ajattelin kyllä ottaa asian esille LVI-suunnittelijan kanssa. Olisihan se jotenkin järkevän tuntuista että kellarin kylmimmästä nurkasta otettaisiin kesälläkin viileää ilmaa ja tuupattaisiin se koneellisesti yläkertaan. Yläkerrassa voisi taas olla rööri josta ylös kohonnutta kuumaa ilmaa voisi taas työntää alas kellariin. Varmasti tässäkin joutuisi ilmanvaihtoputkia eristämään ja muuta enkä tiedä olisiko järjestelmä yhtään sen edullisempi rakentaa tai käyttää, mutta kivahan näitä on pohtia. Etenkin kun se kellari viileämpine tiloineen on tulossa.

Onkohan kenelläkään kokemusta tai lisää annettavaa pohdintoihin?