Hieman jäänyt jälkeen tämä blogimaailma kun aloitin isäkuukauden. Yllättävää kyllä tuntuu, että kun on vapaalla niin aika ei riitä mihinkään kun on kokoajan tekemistä perheen kanssa. 🙂

Tavattiin pihasuunnittelijaksi valittu Tuula Kekkonen jo tuossa jo heinäkuun alussa, toinen päivä. Sovittiin tapaaminen meille nykyiseen kotiin ja käytiin parisen tuntia läpi toiveita ja ajatuksia. Olin jo etukäteen lähettänyt sähköpostitse kuvia kasveista joita toivotaan pihalle sekä muutamia ideakuvia joita on tullut kännykällä nappailtua jos on kävelylenkillä jotain mielekästä nähnyt. Pohjana oli itse piirtämäni pihan hahmotelma:

Tämä siis: Oma hahmotelma

Lähdettiin siitä, että suunnitelma tulee olemaan osissa tehtävä. Viherrakentaminen ajoittunee siis muuton jälkeen muutamalle vuodelle. Joihinkin asioihin panostetaan heti, toiset tulevat myöhemmin.

Etupihalle vihreiden palluroiden kohdalle tuleekin hopeasalavan sijaan koristekirsikkapuita, ilmeisesti Rusokirsikkaa. Kyseiseen puuhun on tullut törmättyä kaupungin alueella, anoppilan vieressä. Se on mielenkiintoisen näköinen puu kun keväällä näyttäisi hempeän vaaleanpunaiselta, muuttuen kesän kuluessa tummemman viininpunaiseksi ja sitten näillä tienoilla vuotta on vihreä. Saa nähdä miltä väritys näyttää syksyllä. Näitä puita kuitenkin tullee ainakin 3 kpl ja ne kuuluvat luokkaan ”panostetaan mielummin heti kuin myöhemmin”. Myös pyrimme panostamaan sen verran investointiin että saa hieman suuremmat taimet jotta ei tarvitse odottaa varjoa, näkösuojaa ja näyttävyyttä montaa vuotta vaan pääsee nopeammin nauttimaan julkisivusta.

Ajotiestä käytiin keskustelua. Itse olen ollut asfaltin kannalla jota sitten reunustaisi muurikivet. Yksinkertaisen tyylikästä. Asfaltissa on taas se huono puoli (jonka suunnittelija toi esiin), että jos se pääsee routimaan tai halkeilemaan, on jokusen vuoden päästä mahdollisesti ajotienä ruma tilkkutäkki. Vaihtoehtoina sitten on pihakiveys tai kivituhka. Kivituhkasta en pidä nykyisen kämpän kokemusten myötä, tosin myönnettäköön että väliaikaiseksi ratkaisuksi voi käydä. Sehän on hyvä pohja muille materiaaleille. Esiin tuli myös mielenkiintoinen ehdotus yhdistää esimerkiksi neliön muotoisia noppakiviä ja asfalttia. Tehdä siis noppakivillä ruudukko ja asfaltoida vain neliöiden keskiosat. Korjattaessa voisi uusia vain neliön kerrallaan. Hieman vain pelottaa, että tuleeko siitä sitten liian levoton? Tosin jos noppakivi olisi tummanharmaa ja samaten asfaltti niin voisi jopa olla tyylikäs vaihtoehto.

Muuten sitten käytiin vähän alueita läpi. Mietittiin minne tulisi hyötykasveja ja pensaita, minne aidattu alue koiralle, miten saadaan suojaisuutta saunan terassille ynnä muuta. Jälkikäteen (uusimman TM Rakennusmaailman luettuani) lähetin myös viestiä että jos hän voisi vähän miettiä mahdollisen uima-altaan ja/tai paljun ymppäämistä jotenkin toimivaksi kokonaisuudeksi saunarakennuksen kanssa. Jos joka tapauksessa toteutus pihalla tullee kestämään jokusen vuoden niin varmasti jokin uintilutakko tulee ajankohtaiseksi ennemmin tai myöhemmin.

Sovittiin että suunnitelma jää nyt hahmottumaan mielessä, luonnoksia alkaa pukkaamaan varmaan tuossa lähempänä syksyä.

Saimme ystävän tuttavan kautta kontaktin pihasuunnittelijaan. Sovittiin tärskyt tälle päivälle tontille ja tunnusteltiin hieman löytyisikö yhteistä säveltä.

Tarkoitus alun alkaenkin oli tehdä pihasuunnittelu ajoissa (eli reilusti ennen kuin kuoppaa kaivetaan), jotta sitten kun maatyöt oikeasti alkavat, on selvät sävelet mitä tontilla säilytetään ja mitä ei. Myös korot ja pengerrykset kun on ajoissa tiedossa, niin voi suoraan kasata maata oikeisiin paikkoihin eikä ehkä sitten myöhemmin tarvitse maksaa kaivinkonetunneista turhaan.

Tapaaminen tontilla sujui ihan mukavasti. Esittelin asemapiirroksen ja oman raapustuksen mitä pihalle haluttaisiin. Sitten kierreltiin ja katseltiin tonttia sekä juteltiin yleistä suunnittelusta ja kasveista. Kovasti oli suunnittelija samaa mieltä mitä itsekin olen miettinyt, eli pyritään käyttämään kaikki mahdollinen maa omalla tontilla jotta säästytään kalliilta poiskuljetuksilta. Kuulemma vanha rikkaruohoinen humuskin kannattaa kasata tontille odottamaan (jos on tilaa) niin säästää hyvin myöhemmin puutarhan perustamisessa kun ei tarvitse tilata kuin vain pintamulta. Rikkaruohoista huolimatta voi käyttää uuden kerroksen alla. Samaten jos maaperätutkimuksessa paljastuu louhittavaa, niin ehdottomasti kivet ja murske käyttöön kun kerta pengerryksiäkin on tulossa.

Omaa raapustelua pihan käytöstä

Saatin tarjous ja nyt mietitään asiaa jokunen hetki. Lopuksi pari kuvaa tontilta jossa on melkoinen valkovuokkoloisto.