Viime viikolla sain puhelun Wienerbergeriltä joka oli melko valaiseva. Pääsin kyselemään tarkempia yksityiskohtia Porotherm-kennoharkoista ja mahdollisia toteutustapoja eri jutuille kuten esimerkiksi ikkunoille ja niiden asemoinnille seinässä. Minulle myös kerrottiin vinkiksi että pääkaupunkiseudulla on ainakin pari projektia tällä hetkellä meneillään ja toinen niistä on erään Wienerbergerin työntekijän talo. Olin yhteyksissä häneen ja tänään sain mahdollisuuden käydä katsomassa paikanpäällä miltä se näyttää ja kuulemassa itse taloaan pystyttävän kokemuksia. Priceless!
Harkkoa harkon päällä. Onhan ne aika vaikuttavan näköisiä.
Yläkerran nostaminen meneillään. Telineet on hyvä olla ja kuitenkin käy melkoisesta salitreenistä.
Lavalla siististi. Vasara sopivasti antaa vertailukohtaa harkon kokoon.
Tämä oli näppärä. Nostokahva harkoille helpottaa hommaa valtavasti. Kahdella kädellä kun yritin nostaa, niin homma tuntui kömpelöltä mutta kahvan kanssa harkkoa nostaa yhdelläkin kädellä ja on ihan must jotta saa tarkasti asetettua kiviä paikalleen.
Ihan täytyy hattua nostaa kaverille, sillä hän on käytännössä yksin ollut muuraamassa taloaan. Kellari tuli toimituksena ja siitä päältä sitten yksin hommaa hoitanut eikä aiempaa kokemusta muurauksesta ole (antaa uskoa omallekin projektille). Keskikerroksessa noin satakunta neliötä ja reilu viikko oli mennyt yhdellä miehellä. Kakkoskerroksen muuraus alkoi viime sunnuntaina ja tarkoitus olisi olla tulevana sunnuntaina kattotuolikorkeudessa. Tätä kun miettii niin että itsellä olisi vaikka yksi työmies apuna, niin homma voisi edetä aika joutuisasti. Säältä suojaan hyvää vauhtia. Oman osansa sitten tietenkin tuovat ikkunoiden ylitykset ja muut jos joutuu muotittamaan, mutta mielestäni aika rivakalta tahti kuulostaa.
Laastimenekki on uskomattoman pieni. Jos en aivan väärin muista niin alakertaan meni kaksi tälläistä 25kg säkkiä!
Yläkerran seinää.
Aivan tasaista ei ole, mutta päälle tulee reilu kerros tasoitetta.
Ikkunan yksityiskohta näin toteutettuna. Ikkuna lähtee yläkerrassa melko alhaalta ja siinä tehtiin ratkaisu näin. Jää nähtäväksi miten meillä tulee.
Alakerrassa ikkunaseinää ja tolpan kohta.
Alakerran seinää.
Porraskuilun kohta.
Yritin hieman hakea kuvalla kuinka paljon heittoja on, mutta noh… en ole valokuvaaja ammatiltani. Heitot näki silmällä, mutta ei mitenkään valtavan suuria olleet.
Seiniä kun paikalla katsoi niin olihan niissä sisä ja ulkopuolella vähän heittoja. Kennoharkot ovat tehtaalla hiottu mittatarkoiksi korkeuden suhteen ja se mahdollistaa 1mm ohutsaumamuurauksen. Sivusuunnassa sitten eroja on ja se vaatii tietysti hieman enemmän tasoitehommaa. Keskieuroopassa ilmeisesti tapana onkin vetää reilu tasoitekerros päälle niin homma ei sinällään ole ongelma. Seinää kun koputteli niin hieman oli sellainen onton oloinen kopina, mutta kuitenkin tuli fiilis että kiviseinä tässä on. Itseäni tälläinen pikku detalji on kiinnostanut kun esim. styroksin päälle rapattuja taloja on koputellut. Mutta se on on näitä tunnepohjaisia juttuja.
Palkkiharkko. Valettu betonilla ja tukevoittaa aika hyvin.
Vielä oma pikku känny harkon kokoa osoittamassa.
Palkkiharkkoja. Näillä myös on tarkoitus tehdä yläkerran seinän yläosa, jolloin saadaan seinän ilmakolot tukittua yläkautta ja valettua hyvät kiinnistyspaikat kattotuoleille. Näytti toimivalta.
Ulkopuolelta pääovi. Pääoven päälle valettu kunnon betonipalkki jotta saadaan hyvät kiinnitykset katokselle.
Käytin tuota rakennetta Belgiassa talon yhteen seinään. Siellä se toimi muttei ollut talven pakkaspäivinä (joita on todella vähän) mitenkään erityisen lämmin. Sähköjohtojen roilotus oli työlästä ja samaoin hankaluuksia oli kiinittää mitään seinään. Joka kerta, kun porasi reiän seinään, punaista pölyä oli imureista huolimatta joka paikassa.
Belgiassa normaali rakennustapa suosii tuollaista rakennetta sillä erotuksella, että tiilikerrosten väliin tulee 50 mm EPsiä.
Vaimon sukulainen Saksassa (LVI- ja rakenneinsinööri) pitää rakennetta erityisen huonona. Perusteluita en ole kysynyt, koska en ole vielä ryhtynyt tuollaiseen projektiin. Saksassa tuota rakennetta on paljon. Täytyy muistaakin kysyä perustelut sille, miksei ”alan mies” pidä rakenteesta. Viimeksi, kun asia tuli eteen, yleensä hyvin rauhallinen insinööri otti hertsiä sen verran, että vaihdoin puheenaihetta.
Yhden tuollaisen talon voisi Suomeen rakentaa, vaikka kokemusta on paremminkin puu- ja betonitaloista. Uretaanieristystä olen käyttänyt vuodesta 1995, enkä vielä keksi, miksi käyttäisin Suomessa muuta kuin ”urtsua” ja EPSiä. No joo, vuorivillaa menee palokatkoihin.
Muurattu talo olisi sikäli kiva, että sen pystyy tekemään itse. Betonielementeissä tarvitse pystytysporukan ja nostureita.
Varmasti se rupeaa jossain vaiheessa viilenemään. Tiedä sitten kuinka nopeasti. Varaavaa massaahan on paljon, joten luulisi että talven kovissa pakkasissa viimeistään rupeaa tuntumaan. Jää nähtäväksi. Roilotushommia riittää, mutta niin niitä taitaa olla kaikissa kivitaloissa ellei sitten ole valuharkkoa jonne voi jo etukäteen laittaa putket. Roilotuskonetta vaan lainaamaan. Onneksi yhdellä tuttavalla sellainen löytyy.
Olisi ihan mielenkiintoista tietää miksi rakenne on hänen mielestään huono. Jos vaikka saisi malttinsa säilyttäen annettua perustelut 🙂
Itse olen myös pitänyt täystiilli ratkaisua parhaana ja tutkinut myös porothermiä.
Massiivitiilen huonona puolena pidän sitä että ulkoa kohdistuva auringon porotus nostaa massiivitiilen lämpötilaa myös sisällä joka pidemmän hellejakson aikana varmasti alkaa tuntua. Se on siis eristämättömyyden hinta. Ei varmaankaan silti kovin suuri ongelma suomessa sillä saahan se kesä tuntua kesältä myös sisällä.
Asia on varmastikin juuri niin kuin sanot. Aikaa siinä varmasti menee kunnes lämpenee niin kovasti että rupeaa häiritsemään, mutta tosiaan pidemmän hellejakson aikana niin varmaan käykin. Sen jälkeen kun pääsee lämpenemään ei varmaan myöskään viilene kovin helposti. Siksi täytynee ainakin varautua puhallinkonvektorilla viilennykseen.
Hienot kuvat ja infot, kiitos Vili.
Kannattaa muuten tutustua uusiin PorothermUK sivuihin ja videoihin https://www.youtube.com/user/PorothermUK/videos
Näistä tuotteista infot ovat olleet pääosin saksaksi mutta nyt alkaa löytyä jo muillakin kielillä.
Täytyy käydä katsastamassa. Niitä saksankielisiä ja puolankielisiä videoita on tullut katsottua, mutta hyvä jos löytyy jo jollain kielellä mitä ymmärtäisikin.
Piti oikein googlata, että mikä juttu tämä Porotherm nyt taas olikaan. Hyviä ominaisuuksia näyttää riittävän: kestää aikaa, hyvä lämmöneristävyys, ei pala, ääntä eristävä, rakenteellisesti luja, maanjäristyksen kestävä, taloudellinen rakentaa yms. Entä onko mitään negatiivisia kokemuksia tai huonoja ominaisuuksia? Onko muuten kuinka kauan käytetty muissa maissa? Nimestä päätellen ei taida olla mikään suomalainen innovaatio, vaikka meillä täällä nyt onkin kaikenlaisia poroja aina punakuonoisista alkaen.
Varmasti kaikissa materiaaleissa on huonojakin ominaisuuksia, mutta ei ainakaan mitään suurempia negatiivisia kokemuksia vielä ole tullut vastaan. Tarkkoja tietoja siitä kuinka kauan kyseistä materiaalia on muualla käytetty minulla ei ole, mutta käsittääkseni keskieuroopassa (Itävalta, Saksa) se on ollut markkinoilla jo kymmeniä vuosia ja briteissäkin melko kauan. Innovaatio taitaa olla joko jommassa kummassa ensiksi mainituissa ja keskieuroopassa vastaavia tuotteita on paljonkin.