Laittelin eilen viestiä maaurakoitsijalle, että milloinkas on tuomassa kalustoa paikalle. Hetken päästä Mikko jo sitten soittikin ja sanoi olevansa tontin nurkilla tutkailemassa tilannetta. Lunta oli vielä kujan päässä reilusti läjissä, mutta tontilla oli jo sen verran sulanut, että risut ja kannot alkoivat pilkistää näkyviin.

Kelitkin näyttäisivät pysyvän plussan puolella, niin pohdittiin josko ensi viikolla jo tulisi kone paikalle raapimaan kannot ja risut läjään ja pois. Samalla voisi vaikka vähän kuopaista jo pintamaitakin jotta näkee missä se mahdollinen kallio vastaan tulee. Mikko mainitsi että siellä on vielä yksi pikku puukatos/läjä edessä, kysyen että miten kerkeän sen pois ottamaan. Onpahan nimittäin talon tiellä.

Tuo puukasa oli tiellä. Se oli siis tontin edellisten omistajien alunperin. Sovittiin vaan aikoinaan että kun he eivät niitä tarvitse, niin saavat jättää siihen koko läjän. Kyllä minä niille jotain aina keksin… Kuva huhtikuulta 2013. Silloin oli vähän enemmän lunta.

Iltapäivällä sitten päätettiin lähteä koko perhe tontille hommiin. Minä rupesin puukasan katetta ja telinettä purkamaan ja vaimo reippaasti kantoi puita sivuun. Tulipahan nyt vasta tarkastettua että sinnehän oli jäänyt hyvinkin paljon käyttökelpoista puutavaraa. Kakkosnelosta ja jonkin verran leveämpääkin tavaraa. Näillä itseasiassa varmaan onnistuu työmaakopin ja kontin tukeminen aika hyvin, joten siirrettiin nekin tontin reunalle odottamaan käyttöä.

Tässä puuläjä kadonnut. Jäljellä hitusen kärsinyt pressu ja muutama maahan jäätynyt puu.

Ja pressukin poistettuna.

Siirrettiin puut lähemmäs tulevaa käyttöpaikkaansa. On jotakuinkin tontin ja kaupungin alueen rajalla. Kontit tulee tuohon vasemmalle puolelle, kaupungin tontille. Ollaan siis vuokrattu lisäalaa siitä kuten jossain vaiheessa taisin mainitakin..

Lapsetkin saivat aikaiseksi vartiomiehen tontille.

Nyt sitten isä sekä lapset kaikki yhtä innoissaan odottavan kaivinkoneen saapumista tontille 🙂