Palaveerausta rakennesuunnittelijan kanssa

Eiliselle illalle oli sovittu tapaaminen rakennesuunnittelijamme Arto Leppäsen kanssa. Hänellä oli jo pitkä päivä takanaan mutta ehti vielä meille kaikesta huolimatta. Ruvettiin käymään läpi rakenteita ja täytyy sanoa että oli se melko valaisevaa. Vaikka kuinka on alusta asti miettinyt taloa mahdollisimman yksinkertaisena, niin kyllä siellä kuitenkin on haastavia kohtia joita jouduttiin miettimään tovi jos toinenkin.

– Käytiin läpi kellarin päälle tulevat ontelolaatat ja miten päin niitä laitetaan, mikä seinä pitää olla minkäkin levyinen jotta kantaa laattoja jne.

– Mietittiin talon kellarin takaosan maanpaineseinää ja sen pystytukia. Siinä on sen verran pitkiä pätkiä ilman väliseiniä että täytyy pohtiä millä tavalla jäykistää rakennetta. Vaihtoehtoja on väliseinät, näkyvät pystytuet tai sitten ”piilossa olevat” pystytuet eli siis tuet jotka saadaan tehtyä jättämällä harkkoihin lattiasta kattoon tuleva ura, joka raudoitetaan ja valetaan. Se sitten ankkuroidaan ylhäältä ja alhaalta. Katsotaanpa mihinkäs tässä päädytään… minun puolestani ei ole esteitä minkään noista käyttämiselle.

– Mietittiin talon etuosassa parvekkeen sekä autotallin edessä olevan lipan rakenteita. Todennäköisesti mennään teräslinjalle, niin pysyy rakenteet kohtalaisen järkevänkokoisina. Hintaa tulee tietty lisää mutta ainakin kestää. Parvekkeen lattia tullee näillä näkymin ontelolaatoista. Mittailtavaksi vielä jää että riittääkö ns. ulompana olevaan osaan 8m ontelolaatta vai ei. Eli saako yhdellä vai pitääkö mennä kahteen.

– Saunarakennus kaikessa yksinkertaisuudessaan itseasiassa aiheutti eniten pohdintaa. Siellä oman hankaluutensa muodostaa kattorakenne. Toinen puoli kun on korkeampaa tilaa ja toinen on se pesutilojen yllä oleva parvi. Ongelma oli siinä että ihan helpolla sitä ei meinannut keksiä miten saisi tehtyä sen kattotuoleilla vaan oli vaarana että joutuisi tekemään osittain tuoleilla ja osittain kurkihirrellä. Hieman sitten ajatuksena muokattiin sitä miltä korkea tila näyttää ja päästiin ratkaisuun joka todennäköisesti mahdollistaa sen ettei tarvitse muuta kuin tilata vähän erikoisemman mallisia kattotuoleja. Jäämme siis odottamaan mitä suunnitelmat pitävät sisällään.

– Palo-osastointeja myös käytiin läpi ja pohdittiin että autotallissa olevat kaksi ikkunaa saattaa joutua tekemään paloikkunoina. Ne kun ovat 600x600mm kokoisina piirretty kuviin. Arto sitten hetken mietti ja ehdotti josko kahden ”isomman” ikkunan sijaan tekisi kolme pienempää. Ilmeisesti sille tarvitseeko ikkunaa huomioida palo-osastoinnissa on rajansa ikkunan pinta-alassa. Jos se on 0,2 m2 tai alle niin ei tarvitse. Siispä laitoin eilen samantien arkkitehdille viestiä josko muutettaisi ikkunoiden määrä kolmeen ja koko 500x400mm.

– Saunarakennuksen palo-osastointia myös mietittiin kun se on niin lähellä rajaa. Jos sitä ei palo-osastoi, niin naapurin mahdollisesti halutessa lisärakentaa, tulisi heidän asemoida rakennuksensa palo-osastointimielessä vähintään 6m päähän rajasta jotta rakennusten välinen 8m täyttyy. Kaava itsessään vaatii jättämään 5m rajaan. Muistinpa tähän että meillähän on naapurilta kirjallinen lupa tulla max. 3m lähemmäs rajaa ja siinä on myös vahvistettu että naapurit ymmärtävät tämän tarkoittavan sitä että pitää jättää 10m meidän rakennuksen ulkoreunasta. Sinällään ei ole ongelma kun naapuri silloin sanoi, että jos he joskus rakentavat lisää niin se on saunarakennus ja se tulisi eri rajan tuntumaan kuin tuo meidän tönö.

Siinähän sitä saatiinkin leppoisasti kulumaan reilu tunteroinen. Nyt vaan odottamaan millaisia kuvia ja ratkaisuja tulee.