Aikoinaan kun ensimmäisiä kertoja rupesimme tosissaan puhumaan rakentamisesta, meillä oli vahvasti ajatuksissamme rapattu kivitalo. Värimaailma olisi hyvinkin samaa luokkaa mitä nykyisissäkin ajatuksissa eli tumman harmaata ja kontrastiksi ikkunat ja ovet valkoisia. Kun rupesin kallistumaan täystiilirakenteen puoleen, tuli mieleen että miksi ihmeessä ensin muurattaisiin julkisivutiili joka sitten rapattaisiin. Voi tietysti tehdä niin mutta itse en pitänyt tätä järkevänä. Sitten löytyikin tuo meidät ihastuttanut käsinlyöty tumma Agora-tiili ja suunnitelma muuttuikin rappauksesta kohti tiilivuorausta. Tämä pohjustuksena… Mainittakoon myös että seuraava on ihan omaa mielenkiintoa ja pohdintaa eikä maksettu mainos.

Porotherm

Kesällä eräs tuttava kertoi että Wienerbergeriltä oli tulossa Suomen markkinoille uusi tuote. Tiiliharkko nimeltä Porotherm. Suomen sivustolla ei oikein vielä tietoa juuri löydy mutta netistä löysin sitten paljonkin hyviä videonpätkiä pystytyksestä ja harkkojen käsittelystä. Kyse on siis tiiliharkosta joka on päätypontattu ja leveyttä on 50cm. Aika massiivinen rakenne siis. Harkossa on keskellä paljon pieniä ilmareikiä jotka sitten toimivat eristävänä osana ja U-arvo olisi 0,17 luokkaa. Päätysaumojen kylmäsiltojen katkaisuun pintaan tulee slammaus.

Porotherm harkko. Kuva: rakentaja.fi

Seinän rakennetta rapattuna. Kuva: Wienerberger.com

Rakenteen voi siis tehdä monella tapaa. Yksinkertaisimmillaan se on pelkkä yksiaineinen tiiliharkko joka rapataan ulkopuolelta. Rakenteen voi myös tehdä julkisivumuurauksella jolloin siihen tulee myös normaali tuuletusrako. Myös erilaisia eristeversiollisia voi tehdä, mutta ne lienevät jo sitten passiivi- tai nollaenergiatalon luokkaa.

Täysin uusi ajatus ei siis ole. Muillakin valmistajilla on ja on ollut yksiaineisia seinäratkaisuja. Tämäkin on (monen muun rakennusmateriaalin tavoin) hyvinkin yleinen ja pitkään markkinoilla ollut Saksassa ja muualla euroopassa. Oma saksankielen taito kun on jotain olemattoman ja häviävän pienen välillä niin ei oikein sieltä infoa ole löytynyt. Englannissa tuote on myös käytössä ja sieltä onneksi vähän enemmän sai irti. Youtubesta tuntuu löytyvän kaikenlaisia mielenkiintoisia pätkiä aiheesta. Tässä yksi joka on jopa oikein valmistajan oma video: Working with Porotherm blocks.

Ekskursio messuille

Myyrmäen rakenna ja remontoi -messuilla kävin vähän tutustumassa tuotteeseen ja keskustelemassa edustajan kanssa. Aivan ennenkuulumaton tuote ei Suomessakaan ole, sillä 2005 asuntomessuilla Oulussa on kuulemma rakennettu Wienerbergerin talo vastaavasta (olikohan n. 45cm leveästä) harkosta. Päälle tuli tiilivuoraus. Olihan se kyllä jämäkän oloinen tuote ja hyvin osasi kaveri sitä esitellä. Lupasi lähetellä vielä sähköpostiinkin kuvia Oulun talosta sekä rakennekuvia eri yksityiskohdista. Eniten itseäni kiinnosti että mihin kohtaan harkkoa ikkunat tulevat.

Hyvin havainnollistava kuva julksivumuurauksella toteutetusta. Kuva: rakentaja.fi

Muuttuuko mieli?

Parisen vuotta on kantavana ajatuksena ollut tiilijulkisivu. Vaikea siis tehdä mitään hätäisiä päätöksiä. Hieman ehkä harmittaa ettei tälläistä ratkaisua tullut eteen jo pari kolme vuotta sitten kun olimme selkeästi tekemässä rapattua taloa. Nyt ehkä eniten mietityttää kustannukset. Jos tekisi rungon tästä ja rappaisi sen niin saattaisi jopa tulla edullisemmaksi kuin tiilivuorattuna. Meidän ihastelemamme tiili kun ei varmastikaan ole se edullisin muurata. Jos koko kompleksin (saunarakennuksineen) vuoraisi tiilellä niin menekki olisi jotain 18.500 tiilen luokkaa koska ko. tiilet ovat normaaleita pienempiä. Ja kalliimpia. Tämä näkyy myös työkustannuksen määrässä. Joten rappauskustannus saattaakin ruveta tuntumaan edulliselta.

Tällä hetkellä mielessä seuraavat pointit:

Plussat:

• Mahtavan paksu runko
• Jos ikkuna asennetaan melko lähelle ulkoreunaa, jää todella hienot ikkunalaudat/smyygit. Love it!
• Kosteusteknisesti voisi kuvitella olevan hyvinkin varmatoiminen
• Kiinnostaisi jopa itse pystyttää. Vie aikaa toki, mutta olisi jopa mahdollista. Hauis kasvaisi kun painavat reilusti.
• Nopea pystytys ja eristysvaihe jää kokonaan pois
• Kustannus ja työn määrä versus täystiilitalo ja/tai Terca-tiilitalo
• Ohutsaumamuuraus eli vähän kosteutta koko rakenteessa. Kuivuu nopeasti ja ilmeisesti voisi rapatakin jo samana vuonna

Miinuksia:

• Yksiaineinen, joten sisäseinä on periaatteessa kosketuksissa ulkoilmaan asti. Kuinka nopeasti jäähtyy? Miltä tuntuu pakkasilla? Tokihan sisällä on lämmitys päällä ja massa varaa lämpöä itseensä joten ei välttämättä ole ongelma.
• Kellarin seinät tulisivat olemaan huomattavasti massiivisemmat kuin aiemmalla ratkaisulla. Lisää kustannuksia sillä saralla.
• Painavia liikutella, noin 20kg/kappale. Kyllähän ne yksittäin liikkuu mutta tarttisi kyllä nostaa muurauspaikan viereen jollain nosturilla.
• Aika vähän kokemuksia saatavilla Suomesta. Tosin rakenteena en niin hirveän skeptinen ole tämän suhteen kuten ehkä monien muiden suhteen.

And the conclusion…

Suoraan sanottuna: En tiedä. Itselläni tiilirakenne oli alunperin se ainoa syy siirtyä tiilivuoraukseen. Vaimon mielestä ei ole väliä jos vaan värimaailma säilyy. Rapattunakin talosta siis tulisi hyvinkin tummanharmaa valkoisilla yksityiskohdilla. Toisaalta täytyy nyt sanoa että jos kerta epäilyksen rakenteen suhteen piti jossain vaiheessa tulla niin nyt on mitä mainioin aika. Pankkien tiukentuneen rahoituslinjan myötä varmaan vedämme hetken happea ja keräämme lisää pääomaa. Siispä on hyvä myös pistää mietintähatun alle tämä rakennekin samaan syssyyn. Se voi kuules olla että tästä vielä blogin nimi muuttuu tämän myötä 😀