Tänään kävin piipahtamassa Wienerbergerin toimistolla. Siellä katsottiin läpi sekä Porotherm- että Koramic kattotiili -tarjoukset. Porothermin osalta nyt siirryttiin tarjousvaiheesta tilaukseen. Kattotiilien osalta vielä pähkäilen onko keraaminen kattotiili Koramic se ratkaisu meille vai ei. Hintaeroa tulee betonikattotiiliin noin pari-kolme tonnia, joten saattaa hyvinkin olla että pakko jossain kohtaa valita se edullisempi ratkaisu. Eiköhän ne betonikattotiiletkin kestä sen mitä tarvitsee. Eihän katolla kuitenkaan ole tarkoitus jatkuvasti pomppia.
Tilaus sisälle
Tänään siis tosiaan vahvistettiin runkomateriaali lopullisesti. Toimitukset alkavat alustavan aikataulun mukaan viikolla 18, tosin se riippuu hyvinkin pitkälti siitä milloin päästään aloittamaan kuopan kaivuu. Toimituksia tulee tämän hetkisen suunnitelman mukaan yhteensä neljä.
I) Vko 18:
- Käsittää 28 lavaa runkotiiliä (50 H.i Plan) kellarin etuosaan, pari lavaa puolikastiiliä (50 H.i Plan 1/2), pari lavaa U-palkkiharkkoja (17,5cm leveitä) ikkunan ylityksiin, 9 lavaa kantavia väliseiniä (20-50 Plan) sekä 30 säkkiä ohutsaumalaastia.
II) Vko 21
- Tässä erässä sitten tulee 37 lavaa runkotiiliä, 2 lavaa puolikastiiliä, 2 lavaa välipohja/päätykolmiotiiliä (12-50 Plan) sekä 30 säkkiä laastia lisää.
III) Vko 24
- Tähän erään kuuluu loput 32 lavaa runkotiiliä ja 3 lavaa kattotuolien alle tulevia U-palkkiharkkoja (24cm leveitä)
IV) Vko 27
- Tässä lastissa tulee sitten loput eli päätykolmiotiilet, ei kantavat väliseinätiilet (10-50 Plan) sekä loput laastit.
Kaikkien menekkiä seurataan ja eriin sitten tasataan enemmän tai vähemmän tavaraa tarpeen mukaan. Toimitusviikot ovat vielä alustavia ja vahvistan ne viimeistään viikkoa aiemmin jotta kerkeävät Korian tehtaalla pakkaamaan ja lähettämään ne.
Tässä vähän listaa ja kuvia eri tiilityypeistä mitä tullaan käyttämään.
Matkaani sain myös pari kappaletta runkotiiliä mallikappaleeksi.
50 H.i Plan runkoharkko
Parikin samanlaista ja kaupan päälle sain hanskat 🙂
Päältä katsottuna näkyy hyvin ilmakennosto sekä pontit päissä.
Voi vaikka halutessaan treenata niiden nostelua jo nyt. Tai vaikka kokeilla jo vähän työstää niitä. Esimerkiksi jos tarvitsee katkaista tiiliä, niin voi testata Dewaltin Alligator sahaa jonka ostin sukulaiselta pois. Pitää vaan löytää sopiva terä jotta menee näppärästi kuten tässä videossa kohdasta 0:50 alkaen.
Dewalt DWE393 harkkosaha
Tässä myös tänne esille vasta valmistunut video Porothermista. Mielestäni hyvinkin informatiivinen ja hyvin kuvastaa mitä on keväällä odotettavissa:
olipas mielenkiintoinen video! Pakko myöntää, että enpä ole ikinä tiilirakentamiseen tutustunut. Tuo porotherm-harkko kuulosti tosi hyvältä! Osaatko valoittaa rapatun porotherm talon kustannusta versus perinteinen kivitalo tai puutalo? Mä olin sivuuttanut tiilirakentamiseen ajatuksista kokonaan pois, kun kaava määrää julkisivumateriaaliksi puuverhouksen tai rappauksen, mutta enpä ollut tosiaan ajatellut rapattua tiilitaloa. Ja tuohonko ei sitten tule mitään lisäeristeitä? (Paitsi kattoon tietysti) muovittomuus rakentamisessa houkuttaisi…
En osaa vielä arvioita lukuunottamatta kertoa kustannuksista. Sinälläänhän runkomateriaalin osuus kokonaisuudessa ei pitäisi olla kovin suuri. Enemmän on sitten merkitystä sillä esimerkiksi kuinka monimuotoinen talo on (reilusti enemmän työtä = kustannusta) ja muilla ratkaisuilla. Olen ajatellut, että en tule rakentamisen aikana pitämään sen kummempaa mölyä budjetista/kokonaiskustannuksista ettei käy niin että joudun sitten kaikilla osa-alueilla tunnustamaan ylitykset 🙂 Kun projekti on muuttokunnossa, tulen varmasti jonkinmoisen yhteenvedon tekemään kustannuksista. Enemmän tai vähemmän tarkasti.
Sinälläänhän Porothermin osalta työkustannuksia pitäisi laskea nopea työstäminen sekä tietysti erillisen eristyksen poisjääminen. Jonkunhan ne eristeetkin on esim. normaalissa täystiilitalossa sinne asennettava. Toisaalta sitten taas kuluja tulee lisää esimerkiksi ehkä normaalia paksummasta sisätasoitekerroksesta (päältä ja alta harkko on mittatarkaksi hiottua mutta sivusuunnassa hienoista heittoa voi olla… onhan kyse kuitenkin poltetusta tiilestä). Ei siis tule lisäeristeitä seinärakenteisiin.
Mikä muuten mahtaa olla nykyään peltikattojen, tiilikattojen ja huopakattojen markkinaosuus pientaloissa? Mutta kattomateriaaleja ei taida juuri olla (paitsi pärekattoja joissakin kirkoissa). En ole tutkinut, enkä tiedä onko tutkittu missään.
Meillekin valittiin peltikatto syystä, että ensinnäkin on pieni tontti, lumelle ei ole juurikaan tilaa, eli se mitä katolle sataa – joudutaan pitämään katolla, jolloin meidän talon kohdalla laskeskelin niin, että peltikaton ja lumen kuorma on pienempi kuin esim. tiilikaton ja lumen kuorma. Ehkä läpiviennit ja lumiesteen kiinnitys myös peltikaton kohdalla hiukan helpompi.
Tiilikatto on kylläkin pitkäikäisempi (?), arvokkaamman näköinen, ja yksittäisiä tiiliä pystyy vaihtamaan. Eli puolensa kussakin… Niin ja huopakatossa vielä etuna näihin kahteen muuhun se, että se sietää jopa pientä veden painetta, eli nyt jos tasakatossa tai loivassa harjassa tulisi lämpövuodosta johtuen räystään kohdalle jääpato, niin sen taakse voi jäädä muutaman sentin paksuudelta vettä. Se menee ainakin tiilien välistä ja rivipeltikatosta aluskatteelle, konesaumatusta peltikatosta en tiedä? Onko muuten kaikissa konesaumatuissa katoissa aluskatetta aina ollenkaan?
Konesaumattu katto ei tarvitse aluskatetta mutta itse kyllä laitoin sellaisen. Ikuisuuksia ne aluslaudatkaan ei jaksa kondensiovettä imeä ja kuivattaa. Konesaumakatto on myös kyllä betonitiilikattoja pitkäikäisempi ja helppohoitoisempi. Tiiliä saa vaihdella ja vuosien saatossa haurastuvat. Kunnon konesaumakaton jos pesee kerran vuodessa niin 50 vuotta menee ensimmäiseen maalauskertaan.
Paino ei ole millään katolla ongelma. Huono suunnittelu kylläkin. Peltikatolta tulee lumet nopeiten alas oli esteitä tai ei.
Tulee ilmeisesti useampikin ammattimuurari nostelemaan kiviä paikoilleen. Aikataulusta päätellen.
Betonikattotillet ainakin monierilla ei tunnu kestävän nykyään mitään. Teillä tosin taitaa olla vain kaksi lapetta kun jiirit ja kulmat on ne mitkä hajoilee joka talvi. Myös lumiesteiden kohdalla sai aika aktiivisesti vaihdella tiiliä. Tein edellisen talon niillä ja nykyiseen en edes harkinnut muuta kuin konesaumattua peltikattoa. Tiilet myös otti sammaleen pintaan noin kahdessa vuodessa vaikka alueella ei ole puita useaan sataan metriin.
Ei ole tulossa ammattimuurareita vaan normaaleita raksamiehiä. Näiden harkkojen kanssahan ei sinällään ole kyse normaalista muuraamisesta kuten esimerkiksi julkisivumuurauksessa, vaan enemmänkin ohutsaumalaastilla kevyelti kostutetaan alempi kerros ja sitten ladotaan harkkoja paikalleen. Pitäisi siis olla hyvinkin paljon nopeampaa kuin perinteinen muuraaminen. Mutta kuten mainittua, aikataulu on suuntaa antava ja alustava vielä. Sitä sitten muokataan homman edistymisen mukaan.
Olen myös ymmärtänyt, että betonikattotiilissä on omat heikkoutensa. Mutta vaikka kuinka haluaisi niin kaikkea ei vaan voi rajatulla budjetilla ottaa parhaalla tavaralla. Yritetään panostaa parasta niihin osa-alueisiin mitä ei voi helposti vaihtaa ja ei-ihan parasta (jos hinta liian kova) niihin juttuihin mitkä voi tarvittaessa aikanaan (15-20v päästä) vaihtaa. Kattomateriaali on kohtalaisen helppo kuitenkin vaihtaa. Mutta jää nähtäväksi.