Mielenkiintoinen uusi tiilituote

Aikoinaan kun ensimmäisiä kertoja rupesimme tosissaan puhumaan rakentamisesta, meillä oli vahvasti ajatuksissamme rapattu kivitalo. Värimaailma olisi hyvinkin samaa luokkaa mitä nykyisissäkin ajatuksissa eli tumman harmaata ja kontrastiksi ikkunat ja ovet valkoisia. Kun rupesin kallistumaan täystiilirakenteen puoleen, tuli mieleen että miksi ihmeessä ensin muurattaisiin julkisivutiili joka sitten rapattaisiin. Voi tietysti tehdä niin mutta itse en pitänyt tätä järkevänä. Sitten löytyikin tuo meidät ihastuttanut käsinlyöty tumma Agora-tiili ja suunnitelma muuttuikin rappauksesta kohti tiilivuorausta. Tämä pohjustuksena… Mainittakoon myös että seuraava on ihan omaa mielenkiintoa ja pohdintaa eikä maksettu mainos.

Porotherm

Kesällä eräs tuttava kertoi että Wienerbergeriltä oli tulossa Suomen markkinoille uusi tuote. Tiiliharkko nimeltä Porotherm. Suomen sivustolla ei oikein vielä tietoa juuri löydy mutta netistä löysin sitten paljonkin hyviä videonpätkiä pystytyksestä ja harkkojen käsittelystä. Kyse on siis tiiliharkosta joka on päätypontattu ja leveyttä on 50cm. Aika massiivinen rakenne siis. Harkossa on keskellä paljon pieniä ilmareikiä jotka sitten toimivat eristävänä osana ja U-arvo olisi 0,17 luokkaa. Päätysaumojen kylmäsiltojen katkaisuun pintaan tulee slammaus.

Porotherm1

Porotherm harkko. Kuva: rakentaja.fi

Porotherm

Seinän rakennetta rapattuna. Kuva: Wienerberger.com

 

Rakenteen voi siis tehdä monella tapaa. Yksinkertaisimmillaan se on pelkkä yksiaineinen tiiliharkko joka rapataan ulkopuolelta. Rakenteen voi myös tehdä julkisivumuurauksella jolloin siihen tulee myös normaali tuuletusrako. Myös erilaisia eristeversiollisia voi tehdä, mutta ne lienevät jo sitten passiivi- tai nollaenergiatalon luokkaa.

Täysin uusi ajatus ei siis ole. Muillakin valmistajilla on ja on ollut yksiaineisia seinäratkaisuja. Tämäkin on (monen muun rakennusmateriaalin tavoin) hyvinkin yleinen ja pitkään markkinoilla ollut Saksassa ja muualla euroopassa. Oma saksankielen taito kun on jotain olemattoman ja häviävän pienen välillä niin ei oikein sieltä infoa ole löytynyt. Englannissa tuote on myös käytössä ja sieltä onneksi vähän enemmän sai irti. Youtubesta tuntuu löytyvän kaikenlaisia mielenkiintoisia pätkiä aiheesta. Tässä yksi joka on jopa oikein valmistajan oma video: Working with Porotherm blocks.

Ekskursio messuille

Myyrmäen rakenna ja remontoi -messuilla kävin vähän tutustumassa tuotteeseen ja keskustelemassa edustajan kanssa. Aivan ennenkuulumaton tuote ei Suomessakaan ole, sillä 2005 asuntomessuilla Oulussa on kuulemma rakennettu Wienerbergerin talo vastaavasta (olikohan n. 45cm leveästä) harkosta. Päälle tuli tiilivuoraus. Olihan se kyllä jämäkän oloinen tuote ja hyvin osasi kaveri sitä esitellä. Lupasi lähetellä vielä sähköpostiinkin kuvia Oulun talosta sekä rakennekuvia eri yksityiskohdista. Eniten itseäni kiinnosti että mihin kohtaan harkkoa ikkunat tulevat.

Hyvin havainnollistava kuva julksivumuurauksella toteutetusta. Kuva: rakentaja.fi

Hyvin havainnollistava kuva julksivumuurauksella toteutetusta. Kuva: rakentaja.fi

Muuttuuko mieli?

Parisen vuotta on kantavana ajatuksena ollut tiilijulkisivu. Vaikea siis tehdä mitään hätäisiä päätöksiä. Hieman ehkä harmittaa ettei tälläistä ratkaisua tullut eteen jo pari kolme vuotta sitten kun olimme selkeästi tekemässä rapattua taloa. Nyt ehkä eniten mietityttää kustannukset. Jos tekisi rungon tästä ja rappaisi sen niin saattaisi jopa tulla edullisemmaksi kuin tiilivuorattuna. Meidän ihastelemamme tiili kun ei varmastikaan ole se edullisin muurata. Jos koko kompleksin (saunarakennuksineen) vuoraisi tiilellä niin menekki olisi jotain 18.500 tiilen luokkaa koska ko. tiilet ovat normaaleita pienempiä. Ja kalliimpia. Tämä näkyy myös työkustannuksen määrässä. Joten rappauskustannus saattaakin ruveta tuntumaan edulliselta.

Tällä hetkellä mielessä seuraavat pointit:

Plussat:

  • Mahtavan paksu runko
  • Jos ikkuna asennetaan melko lähelle ulkoreunaa, jää todella hienot ikkunalaudat/smyygit. Love it!
  • Kosteusteknisesti voisi kuvitella olevan hyvinkin varmatoiminen
  • Kiinnostaisi jopa itse pystyttää. Vie aikaa toki, mutta olisi jopa mahdollista. Hauis kasvaisi kun painavat reilusti.
  • Nopea pystytys ja eristysvaihe jää kokonaan pois
  • Kustannus ja työn määrä versus täystiilitalo ja/tai Terca-tiilitalo
  • Ohutsaumamuuraus eli vähän kosteutta koko rakenteessa. Kuivuu nopeasti ja ilmeisesti voisi rapatakin jo samana vuonna

Miinuksia:

  • Yksiaineinen, joten sisäseinä on periaatteessa kosketuksissa ulkoilmaan asti. Kuinka nopeasti jäähtyy? Miltä tuntuu pakkasilla? Tokihan sisällä on lämmitys päällä ja massa varaa lämpöä itseensä joten ei välttämättä ole ongelma.
  • Kellarin seinät tulisivat olemaan huomattavasti massiivisemmat kuin aiemmalla ratkaisulla. Lisää kustannuksia sillä saralla.
  • Painavia liikutella, noin 20kg/kappale. Kyllähän ne yksittäin liikkuu mutta tarttisi kyllä nostaa muurauspaikan viereen jollain nosturilla.
  • Aika vähän kokemuksia saatavilla Suomesta. Tosin rakenteena en niin hirveän skeptinen ole tämän suhteen kuten ehkä monien muiden suhteen.

And the conclusion…

Suoraan sanottuna: En tiedä. Itselläni tiilirakenne oli alunperin se ainoa syy siirtyä tiilivuoraukseen. Vaimon mielestä ei ole väliä jos vaan värimaailma säilyy. Rapattunakin talosta siis tulisi hyvinkin tummanharmaa valkoisilla yksityiskohdilla. Toisaalta täytyy nyt sanoa että jos kerta epäilyksen rakenteen suhteen piti jossain vaiheessa tulla niin nyt on mitä mainioin aika. Pankkien tiukentuneen rahoituslinjan myötä varmaan vedämme hetken happea ja keräämme lisää pääomaa. Siispä on hyvä myös pistää mietintähatun alle tämä rakennekin samaan syssyyn. Se voi kuules olla että tästä vielä blogin nimi muuttuu tämän myötä 😀

100K rikki ja sananen rahoitusmarkkinoista

Huh. Vauhti vaan kiihtyy. Eli tuossa olikohan eilen meni 100.000 lukukertaa rikki. On se huima määrä. Huomaa että rakennusblogeihin on kiinnostusta, eikä me edes olla vielä kirjaimellisesti itse asiassa.

Mitäs muuta. Kulisseissa pientä pankkien kanssa neuvottelua. Rahoitusmarkkinat ovat selkästi tiukentuneet rakentajille. Vielä viime syksynä rakennusprojektia suunnitteleva saattoi saada rakennuslainaa 10% omavastuuosuudella. Nyt on ilmeisesti finanssivalvonta kiristänyt valvontaa selkeästi ja vaikka puolen miljoonan taloon asuntolainan voisi saada melko helpostikin, niin rakentaja nähdään entistä suurempana riskinä.

Lieneekö pankkien tulkinnoista riippuvaista mutta nyt on tullut vastaan 15-20% omavastuu-vaatimuksia, sen lisäksi budjetin päälle 10% ylitysvara. Lisäksi 6% korkoihin varautuminen ja yhtään ei saa omaa työtä laskea mukaan. Pisin laina-aikakin on 20 vuotta. Kyllä vielä on neuvoteltavaa ja pari kolme pankkia käymättä, mutta saattaa olla että näillä spekseillä täytynee suosiolla siirtää aloitus kokonaisuudessaan sinne kevääseen 2015. Nythän oli tarkoitus että kesällä 2014 olisi tehnyt pohjat ja vasta 2015 lähtenyt rakentamaan ylöspäin. Tällä liikkeellä nyt saisi kerättyä vielä lisää pääomaa ja olisi helpompi saada edullisemmat ehdot rakennuslainalle.

Joka tapauksessa mielenkiintoisia aikoja elämme. Rakennusala on alamaissa ja hyviäkin työntekijöitä olisi saatavilla. Nyt olisi siis ihan hyvä aika rakentaa, mutta rahoituksen saaminen vaikeutuu lähes kuukausi kuukaudelta. Itse toisaalta pidän hyvänä että ollaan kiristettykin linjaa. Eipä tule niin suuria ongelmia raksaajille eteen. Mutta nyt tuntuu vähän ihmetyttää että mitenhän sitä muutkaan sitä lainaa pankista saavat kun tuntuu että oma tilanne olisi kuitenkin ihan hyvä. Vääntö jatkuu…

Salaojaputkia

Sukulaisten projekti edistyy ja ostaa päräytin sieltä pois ylimääräiset salaojaputket. Niitä kuitenkin tarvitsee ja heillä taas oli tarvetta saada tontilta jo tavaraa poiskin. Melko paljon sitä putkea olikin jäänyt, taisivat ostaa jonkin huutokauppaerän tai vastaavan. 22 kokonaista 6m pätkää, puoli pakullista lyhyempiä pätkiä + kulmamuhveja sekä kaivoja ynnä muuta säkillinen. Aina kiva kun tuntuu että jotain edistystä projektin tiimoilta vaikka olisikin jotain näin pientä. :)

Vaikka talvi tulikin melko myöhään tänä vuonna niin tottakai putkien lastaamista piti venyttää niin kauan että oli pakko se tehdä. Eli talven alkaessa, räntäsateessa. Ei sitten voinut käyttää esimerkiksi edellistä päivää siihen joka sattui olemaan kuiva. Ei voi kuin itseään syyttää. Näin meillä…

Pienemmät pätkät ja kulmat ynnä muut jätin vielä pakuun, kun kujamme päässä on toinenkin projekti, tosin paljon pidemmällä. Heillä on kuitenkin melko ahdasta tontilla, joten sitä myöden on myös melko ahdasta kääntöpaikallakin. Etenkin kun ukkoa on töissä aika reilusti. Vien loput sitten vaikka viikonloppuna kun ei ole niin ruuhkaa. Toivottavasti heidän projekti etenee hyvää vauhtia että ehtivät alta pois ennen kuin meillä on aloitus edessä.

Putket siististi kontin vieressä.

Putket siististi kontin vieressä.

Yllättävän paljon sitä löytyi. Ei varmaan paljoa tarvitse lisää hankkia, jos yhtään.

Yllättävän paljon sitä löytyi. Ei varmaan paljoa tarvitse lisää hankkia, jos yhtään.

Näin se talvi vihdoin saapuu Vantaallekin.

Näin se talvi vihdoin saapuu Vantaallekin.