Kuten aiemmin lupailin, niin tässä nyt meidän kokoonpanoa. Se jää sitten nähtäväksi että kuinka optimaalinen ratkaisu oli lopulta, mutta tällä mennään.
Eli maalämpöpumpuksi tulee Danfoss DHP-L Opti 10
- Tehoa siis 10 kW
- Varustettu Opti-teknologialla eli siis siinä on ohjausjärjestelmä joka kierroslukuohjattujen kiertopumppujen avulla varmistaa että suorituskyky vastaa aina lämmitysjärjestelmän sen hetkisiä vaatimuksia (suoraan esitteestä… mitä oikeasti tarkoittaa käytännössä, niin paha sanoa)
- Danfoss Online -paketti. Eli voin etäkäytöllä valvoa ja säätää lämmitystä. Tämä on oikeasti hyvä kun työn puolesta olen hyvinkin paljon maailmalla ja luulen että vaimo ei hirveän innokkaasti tekniseen tilaan mene
Jotain tämän näköistä sinne tekniseen tilaan olisi tulossa (tosin matalampi malli kun ei ole integroitua vesivaraajaa)
Pumpun tietoja. Tuohon sitten lisänä vielä se Opti-ominaisuus
Lämminvesivaraajaksi Danfoss DWH 300 Opti
- 300L varaaja. Tämän riittävyyttä tuli mietittyä moneltakin kantilta ja lopulta mennään niin että koska on tehokas pumppu ja tehokas varaaja niin katsotaan kuinka riittää. Jätetään tekniseen tilaan varaus (600x600mm) lisävaraajalle. Mikäli ei riitä niin myöhemmin sitten lisätään lisäkäyttövesivaraaja.
- Varaajassa TWS-menetelmä. Eli lämpöpumpusta tuleva kuuma vesi johdetaan varaajassa olevan kierukan läpi. Pitäisi siis tuottaa normaalia kaksoisvaippavaraajaa nopeammin lisää kuumaa vettä
Lämminvesivaraaja siis tuo 300-Opti
Tässä vähän tuota varaajan toimintaperiaatetta
Maalämpökaivo Tomallenin poraamana
- 196m syvyyttä
- 190m turbokollektori
Lattialämmitys Danfoss
- Kellariin jakotukki 6 piirillä
- Asuinkerrokseen jakotukki 8 piirillä
- Saunalle jakotukki 2 piirillä
- Kaikki spiraaliasennuksena
- Lattialämmitys toimii puskurivaraajana. Meillä siis tulee olemaan kierto päällä kosteissa tiloissa sekä kellarissa suurimmalta osalta aina. Silloin ei pääse kellarin laattalattiakaan liian kylmäksi milloinkaan ja puskurin määrä kasvaa. Ilmeisesti pumpun Opti-ominaisuus tukee tätä toimintaa hyvin.
Viilennys Kattokasetilla Chiller BOX Vari 80H4-L-4KW
- Laite valmistetaan Suomessa
- puhdistus ja huolto pitäisi olla suht. helppoa
- säädettävyys 0-100% seinäsäätimellä
- Puhallusaukot laitteen sivuilla joten puhallus katon suuntainen, vähemmän vedontunnetta
Chillerin kattokonvektori
Tämä nyt sitten on meidän kokonaisuus. Luulen että se toimii meidän käytössämme hyvin. Jos ei toimi niin sitten muokataan tarpeen mukaan. En itse jaksa ruveta hifistelemään ja viilaamaan systeemistä viimeisiäkin tehoja irti. Pääasia että talo pysyy lämpimänä kohtuukustannuksilla ja lämmin vesi riittää. Alkuun sitä tullaan seuraamaan tarkasti ja katsotaan vaatiiko lisätoimia.
Todella hyvännäköinen paketti tulossa teille. kuinka paljon koko paketti online toiminnolla ja viilennyksellä tulee maksamaan kokonaisuudessaan.
Kokonaisuus aivan avaimet käteen oli noin 26t€. Eli kallista lystiä. Siitä Online tuli kaupanpäälle ja viilennyslaitteena Chilleri on arvokkaampi kuin jotkut halvemmat mallit. Varmaan ilmalämpöpumpulla olisi päässyt investointimielessä halvemmalla, mutta maakylmän kierrolla ainakin teoriassa viilennyksen pitäisi ”ladata” kaivoa kesäisin, parantaen sitten pumpun hyötysuhdetta talvella. Eli kyllä, varmasti halvemmallakin olisi päässyt, mutta kaikki tarjoukset (noin 10kpl) olivat samoilla holkkumilla.
Kannattaako saunarakennukseen laittaa vesikiertoista lämmitystä? Lämpökanaalin hukka on melkoinen. Jos saunalla on vesikiertoinen järjestelmä sitä ei myöskään koskaan voi laittaa kylmäksi. Itse laitoin piharakennukseen sähkökaapelin juuri noista syistä. Vesikiertoinen ei todennäköisesti koskaan olisi tullut maksamaan itseään edes takaisin.
Etäkäyttö maalämpökoneessa on lähinnä lämmön lisäys ja vähennys joka sekin tietysti toimii muutaman päivän viiveellä. Liikoja siitä ei kannata maksaa koska hyvin säädetyllä järjestelmällä tätä ei käytännössä tarvita koskaan. Ainoastaan jos talosta ollaan poiss esim 2 viikkoa ja lähtiessä ei ole tiedossa paluuviikkoa.
Saunarakennus on ihan lämmintä asuintilaa, joten mielestäni maalämmöllä se tulee lämmittää kun sellainen kerta tulee. Lämpöhukkaa varmasti tulee, mutta täytyy kanaali eristää hyvin.
Etäkäyttö tuli nyt kaupanpäälle, joten hinta oli ok. 🙂
Etäkäytössä on myös se etu että jos tulee vikatilanne, niin pystyy senkin näkemään ja myös Tomallenin vikapartio saa netin kautta tiedon mikä on vialla.
Mitä teille tulee maalämmön rinnalle ns. ”varajärjestelmäksi”? Takan muistan, eli polttopuilla talo lämpenee vaikka ei olisi sähköäkään, mutta jos maalämpöjärjestelmään tulisi joku toimintahäiriö, niin onko mitään esim. sähkövastusta varaajassa kaiken varalta?
Meillä on nyt 3x 6 kWh vastukset varaajan kyljessä, ja ilmeisesti 1 tai 2 niistä on täysin turhia. Joulun pyhinä kun oli parhaimmillaan/pahimmillaan kun oli pakkasta vähän reilut -13C (tai vuorokauden keskilämpötila -11C), niin talo yksinään ollessaan käytti sähköä 164 kWh yhden vuorokauden aikana. Joten jos olisi ollut maalämpöpumppu 10 kWh pumpulla, niin pumppu olisi vielä noissakin lämpötiloissa voinut huilata puolet ajasta.
Jatkossa meillä on tarkoitus kytkeä yksi vastus (tai ehkä 2 vastusta?) maalämmölle, jolloin kolmas jää varalle ja suoraan sähköön kiinni.
En itseasiassa osaa sanoa onko varaajassa itsessään mitään esim. sähkökierukkaa. Ainakin siinä on sähköliitäntämahdollisuudet. Maalämpöpumpussahan sitten on kolmeportainen lisälämmönlähde (sähkö) joka toimii 3/6/9kW teholla.