Maaperätutkimus – Check!

Tänään aamulla kello 8:40 huristelivat Uudenmaan Pohjatutkimus Oy:n kaverit kalustoineen kääntöpaikalle, jossa olimme jo koko perheen voimin odottelemassa. Kuvapainoitteinen postaus tiedossa:

Maaperätutkimus 3

UPT:n kairausvaunu ”kotelossaan”

Maaperätutkimus 6

Sieltä se pikkuhiljaa mönkii esille

Kundit tulivat, tervehtivät pikaisesti ja samantien alkoi tapahtua. Huomasi kyllä selkeästi että tätä on tehty ennenkin. Kaikki tapahtui tehokkaasti ja vikkelästi.

Siinä se härveli ylittää rajan ja saapuu tontin puolelle.

Siinä se härveli ylittää rajan ja saapuu tontin puolelle.

 

Ensimmäinen kairauspiste: Saunarakennuksen lounaiskulma

Ensimmäinen kairauspiste: Saunarakennuksen lounaiskulma

Toinen kaveri lähti samantien autosta virittelemään laseria ja rupesi mittaamaan oikeita pisteitä. Sprayllä merkki maahan ja johonkin läheiseen objektiin (puu, kanto jne.) ja seuraavalle pisteelle. Toinen kaveri otti kulkuneuvon kärrystä ja huristi samantien ensimmäiselle pisteelle.

Sinne uppoaa!

Sinne uppoaa!

 

Laser viriteltynä paikalleen

Laser viriteltynä paikalleen

 

Korkojen mittausta

Korkojen mittausta

Kun kaikki kairauspisteet oli merkitty, toinen kaveri rupesi kävelemään ympäri tonttia sekä lähimaastoja ottamassa arkkitehdille korkoja. En nyt itse tiedä kuinka paljon niitä normaalisti otetaan, mutta kun tarjouspyynnössä oli jo maininta että arkkitehdille paljon korkoja niin kyllä niitä mielestäni paljon otettiinkin.

Seuraava kairauspaikka, edelleen saunarakennuksella.

Seuraava kairauspaikka, edelleen saunarakennuksella.

Lisää kairausta saunarakennuksen tienoolla, jo kolmas kohta.

Lisää kairausta saunarakennuksen tienoolla, jo kolmas kohta.

Oma mittaus noin metrin kepillä (5x peukusta etusormeen) ja oikea kohta. Talon kaakkoiskulmassa. Ei muuten paljoa heitä...

Oma mittaus noin metrin kepillä (5x peukusta etusormeen) ja oikea kohta. Talon kaakkoiskulmassa. Ei muuten paljoa heitä…

Ensimmäinen kulma talolla. Parvekkeen ulkokulman tienoilla. Samaan kohtaan tuli myös pohjavesiputki.

Ensimmäinen kulma talolla. Parvekkeen ulkokulman tienoilla. Samaan kohtaan tuli myös pohjavesiputki.

Talon koilliskulma ja vaimon omppupuu. Ei vaurioita :) Selvisin hengissä.

Talon koilliskulma ja vaimon omppupuu. Ei vaurioita :) Selvisin hengissä.

Pohjavesiputki asennettuna.

Pohjavesiputki asennettuna.

Kellarillisessa talossa pitää saada tietää pohjaveden korkeus ja sitä varten asennetaan pohjavesiputki. Siinä ei kauaa mennyt, niin oletan että ei hirveän syvälle putki ylipäätään mennyt. Sinänsä hyvä sillä siitä tulee 50€/metri lisälaskua :)

Ainoa oikea reikä jonka onnistuin löytämään. Kyllä ne ihan oikeasti taisivat kairata ;)

Ainoa oikea reikä jonka onnistuin löytämään. Kyllä ne ihan oikeasti taisivat kairata ;)

 

Kaiken kaikkiaan taisi yhdeksän reikää tulla koko tontille. Viisi kappaletta talolle ja neljä saunarakennukselle. Sekä vielä sitten se pohjavesiputki. Kaiken kaikkiaan meni aikaa noin 1h 40min. Tuloksia lupailivat alkuviikolle. Ainakin toistaiseksi kaikki mennyt kuten suunniteltu, joten UPT:n palveluksia voi kyllä suositella.

Lausunto kunnallistekniikasta

Pari päivää sitten sähköpostiin pätkähti valmis lausunto kunnallistekniikasta. Hakemus kerkesi olla sisällä noin 3-4 viikkoa. Kun katselee miten se on kierrellyt eri instansseissa, niin ei ihme että vähän kestää. Kantaa ovat ottaneet geotekniikan puoli, kadunsuunnittelu, liikennesuunnittelu, vesihuolto ja viheralueyksikkö. Suuria ylläreitä ei tullut.

Geotekniikka:

– Kellari sijaitsee lähellä putkijohtolinjaa (rasite: naapureiden kunnallistekniikka) ja vaatii maaperätutkimuksen sekä pohjaveden korkeusaseman mittauksen. Molemmat tulossa ensi perjantaina. Periaatteessa muistuttavat että pitää rakentaa ja tukea kellari niin ettei vaurioita naapureiden putkia. Ihan järkeenkäypää. Pohjaveden pintaa ei myöskään saa alentaa kellarin ulkopuolisilla salaojitustasoilla. Tarvittaessa vedenpitävä rakenne.

Kadunsuunnittelu:

– Kadunkorkeudet suunniteltu ja hyväksytty. Katu myös jo rakennettu. Ei huomautettavaa.

Liikennesuunnittelu:

– Liitytään katuun: 1 liittymä. Vähintään 2 autopaikkaa ja pihalla oltava mahdollisuus auton kääntämiseen ilman että tontilta peruutetaan kadulle tai kadulta tontille. Liittymän lähellä pensas- tai muut aidat max. 80cm korkeita näkyvyyden takia.

Vesihuolto:

– Voidaan liittyä yleiseen jätevesiviemäriin, yleiseen vesijohtoon ja yleiseen hulevesiputkeen. Huleveden liittäminen keräyssäiliön ja ylivuotoputken kautta (hakijan suunnitelman mukaan) ok. Naapureiden putket pidettävä ehjänä ja mahdollistettava niiden esiin kaivaminen ja korjaus.

Viheralueyksikkö:

– Ei huomautettavaa mikäli pysytään omalla tontilla. Eli ei saa säilöä mitään maata tai tavaraa viheralueen puolella, eikä saa muokata kaupungin aluetta. Jos (kun) tulee pengerryksiä, ne on luiskattava omalla puolella. Ihan ymmärrettävää.

 

Siinäpä se. Samana päivänä kun sain lausunnon sähköpostiin, laitoin sähköisesti HSY:lle hakemuksen liitoskohtalausunnosta. Mukaan liitteeksi laitoin asemapiirroksen, maanalaisten johtojen kartan, em. lausunnon sekä sähköisenä liitoskohtalausuntohakemuksen. Seuraavana päivänä tuli soitto HSY:ltä ja pari tarkentavaa kysymystä liittymiskohdasta (naapureiden putkesta vai tien alta? Tietysti tien alta oma) ja maininta että käsittely tällä hetkellä vie noin 3vk. Eli ei kerkeä maaperätutkimukseen. Joutuu sitten LVI-suunnittelija ottamaan kantaa kellarin viemäreiden pumppaustarpeeseen ja muutenkin niiden korkoihin. Tästä taas hyvä jatkaa…

Pihasuunnittelijaehdokkaan tapaaminen

Saimme ystävän tuttavan kautta kontaktin pihasuunnittelijaan. Sovittiin tärskyt tälle päivälle tontille ja tunnusteltiin hieman löytyisikö yhteistä säveltä.

Tarkoitus alun alkaenkin oli tehdä pihasuunnittelu ajoissa (eli reilusti ennen kuin kuoppaa kaivetaan), jotta sitten kun maatyöt oikeasti alkavat, on selvät sävelet mitä tontilla säilytetään ja mitä ei. Myös korot ja pengerrykset kun on ajoissa tiedossa, niin voi suoraan kasata maata oikeisiin paikkoihin eikä ehkä sitten myöhemmin tarvitse maksaa kaivinkonetunneista turhaan.

Tapaaminen tontilla sujui ihan mukavasti. Esittelin asemapiirroksen ja oman raapustuksen mitä pihalle haluttaisiin. Sitten kierreltiin ja katseltiin tonttia sekä juteltiin yleistä suunnittelusta ja kasveista. Kovasti oli suunnittelija samaa mieltä mitä itsekin olen miettinyt, eli pyritään käyttämään kaikki mahdollinen maa omalla tontilla jotta säästytään kalliilta poiskuljetuksilta. Kuulemma vanha rikkaruohoinen humuskin kannattaa kasata tontille odottamaan (jos on tilaa) niin säästää hyvin myöhemmin puutarhan perustamisessa kun ei tarvitse tilata kuin vain pintamulta. Rikkaruohoista huolimatta voi käyttää uuden kerroksen alla. Samaten jos maaperätutkimuksessa paljastuu louhittavaa, niin ehdottomasti kivet ja murske käyttöön kun kerta pengerryksiäkin on tulossa.

Omaa raapustelua pihan käytöstä

Saatin tarjous ja nyt mietitään asiaa jokunen hetki. Lopuksi pari kuvaa tontilta jossa on melkoinen valkovuokkoloisto.

Tontilta  3.1 Tontilta  4.1